tiistai 23. heinäkuuta 2013

Tähtiharrastajan kaukoputki: Suodattimet – osa 1

Harrastaja kaukoputkiin on saatavana
hyvin runsas valikoima erilaisia
suodattimia eri käyttötarkoitukseen.
Harrastaja kaukoputkiin on saatavana hyvin runsas valikoima erilaisia suodattimia eri käyttötarkoituksiin. Aloitteleva tähtiharrastaja tarvitsee kuitenkin vain kolme tai neljä suodatinta, joiden avulla hän pääsee hyvin alkuun harrastuksessaan. Tässä artikkelisarjassa tarkastelen suodattimia niin teknisesti kuin miten ne vaikuttavat kohteen kuvaan kaukoputkessa ja niiden käyttöä.

Jos aivan tarkkoja ollaan, suodattimia ei välttämättä tarvita lainkaan ennen kuin niiden tarve tulee ilmeiseksi. Niinpä suodattimia ei ole mitään syytä hankkia kaukoputken kanssa samanaikaisesti, vaan vasta siinä vaiheessa kun niiden käyttötarkoitus harrastajalle selvenee.

Yleistä suotimista

Suodatin tai suodin, millä nimellä sitä halutaankaan kutsua, on osittain valoa läpäisevä optinen elementti, jonka perimmäinen tarkoitus on valita havaintoihin käytettävät aallonpituudet. Toisena suotimen tarkoituksena on säätää silmään tai kameran kuvasensorille tulevan valon määrää, jos kohde on erittäin kirkas. Kolmas käyttötarkoitus (etenkin ammattiastronomiassa) on selvittää kohteen valon polaarisuus tai sen puuttuminen.

Kun suodin sijoitetaan johonkin kohtaan kaukoputken optiselle akselille, sen pitää olla laadukas, jotta vältyttäisiin kuvan huononemiselta. Missään tapauksessa se ei ole pala värillistä lasia, kuten leikkikaluiksi luokiteltavissa tavaratalokaukoputkipaketeissa saattaa olla.

Useimmissa tapauksissa suodin kiinnitetään okulaariin, sen kiinnitysputken kaukoputken puoleiseen päähän. Valokuvattaessa suotimien kiinnityspaikkana usein on suodinpyörä, jonka avulla suodattimen vaihtaminen on nopeaa. Suotimen kiinnittämistä varten sen rungossa on kierre, joka on standardoitu. Toisin sanoen, riippumatta laitteiden valmistajista, suodin voidaan kiinnittää aina okulaariin tai suodinpyörään.

Suodattimen rakenne

Aivan samoin kuin okulaareja on kahta kokoa (1,25” ja 2”), suotimiakin on näitä kokoja[1]. Näiden kahden koon lisäksi suotimia on saatavissa Clip-suodin Canon EOS -kameroihin kiinnitettäviä ja joidenkin kaukoputkien kiinnityskierteisiä (SC-kierre) suotimia. Jotkin valmistajat tarjoavat myös kehyksettömiä, joko pyöreitä tai nelikulmaisia suotimia erikoislaitteisiin.

Useimpien valmistajien suotimia voidaan liittää myös toisiinsa. Tällä tavalla saadaan leikattua useampia aallonpituuksia mitä yksitäisellä suotimella on mahdollista. Usein kahden suotimen yhteen liittämisellä voidaan säästyä uuden suotimen hankinnalta, jos yhdistelmälle on vain satunnaista käyttöä. Jos tällaiselle suotimelle on runsaasti käyttöä, silloin on syytä hankkia yhdistelmää vastaava erillinen suodin.

Laadukas suodin rakennetaan substraatille (tasohiottu optinen lasi). Yksistään tämä ei vielä pysty toimimaan suodattimena, vaan se tarvitsee pinnoilleen lukuisia, jopa toistasataa erilaista pinnoitetta ennen kuin suotimella on halutut ominaisuudet. Päällimmäisinä kerroksina on luonnollisesti heijastumista estäviä kerroksia ja sen lisäksi kosteudelta ja mekaaniselta kulumiselta suojaava kovakalvokerros, jollaisia esimerkiksi silmälaseihin hyvin yleisesti laitetaan.

Vaikutukset

Suodattimen käyttäminen saa aikaan muutoksia näkyvässä kuvassa. Ensinnäkin, suodin poistaa haluttuja aallonpituuksia ja näin himmentää kuvaa (lukuun ottamatta ir-block-suotimia). Tästä syystä pienen kaukoputken käyttäjät eivät voi käyttää kovin tummia suotimia. Valovoimaisimpien kaukoputkien käyttäjien puolestaan ei pitäisi käyttää liian vaaleita suotimia, sillä silloin haluttujen aallonpituuksien poistuminen ei ole täydellistä ja kuvaan jää (vaikkakin himmentyneenä) ei-toivottuja aallonpituuksia. Valmistajat yleensä kertovat mikä kokoiselle kaukoputkelle suodin on valmistettu.

Suotimen lisääminen muuttaa myös kaukoputken tarkennuspistettä hieman kauemmaksi. Tästä syystä usein käytetään kirkasta suodatinta (substraatti + heijastumisen estäviä monikalvopinnotteita) tarkentamiseen vaikka varsinaiset havainnot tehtäisiinkin toisella suotimella. Tällaisessa tapauksessa yleensä käytetään kaukoputken ja okulaarin väliin asennettavaa suodinpyörää, jolla suotimen vaihto sujuu näppärästi ilman minkään osan irrottamista.

Harkintaa hankintaan

Suodattimia hankittaessa tulisi jälleen kiinnittää suuri huomio laatuun. Moni valmistaja antaa takuun valmistamilleen tuotteille, joka osoittaa niiden olevan hyvälaatuisia. Esimerkiksi Astronomik (www.astronomik.com/en/home) myöntää tuotteilleen 10 vuoden takuun. Valmistajan sivuilta löytyy lisäksi tarkat tekniset tiedot kaikille suotimille.

Astronomik ei yksin ole laadukkaiden suotimien valmistaja, muita ovat esimerkiksi Baader planetaarium (www.baader-planetarium.com/ ) ja kaikki tunnetuimmat kaukoputkien valmistajat tarjoavat laadukkaita suotimia omilla merkeillään.

Valitettavasti suodinmarkkinoilla on runsaasti tarjontaa myös hyvin edullisella myyntihinnalla. Usein ne ovat jonkin nimettömän valmistajan tuotteita, joiden laadukkuudesta tai valmistustavasta ei ole mitään tietoa saatavilla. Huonoimmillaan ”suotimet” voivat olla ikkunalasia, jonka ulkopintaan on vedetty jonkinlainen värillinen lakka tai itse lasi on värjätty joko valmistusvaiheessa tai jälkeenpäin. Näistä suotimista ei myöskään heijastusta estäviä tai kovakalvopinnotteita löydy. On päivän selvää, että tällaista laitetta ei milloinkaan pitäisi hankkia!

Huomatukset

[1] Yleisimmät kierrevaihtoehdot ovat:
·         T2-kierre (M42×0,75),
·         SC-kierre (2” / 24 TPI),
·         1,25” (M28,5) ja
·         2” (M48).


Suotimia toimitaan myös ilman kehystä erikokoisina, tilauksesta juuri tiettyyn käyttötarkoitukseen muotoiltuna.