torstai 22. lokakuuta 2015

Havaintovinkki: asteroidi 2015 TB145

kuvituskuva.
Päivitetty 30.10.2015

Lokakuun viimeisinä öinä voimme havaita hieman kauempaa kuin Kuun radan suurimman etäisyyden päästä Maan ohittavan asteroidin. Se löydettiin vasta pari viikkoa sitten ja kuuluu NEO-asteroideihin. Löydön teki Pan-STARRS kartoituslaitteisto 10.lokakuuta.

Alustavien tietojen mukaan asteroidilla on kokoa noin 500 m (280 – 620 m) mutta epävarmuus on hyvin suuri. Valitettavasti sama epävarmuus siirtyy suoraan myös asteroidin kirkkausarvioihin ennusteissa. Näillä oletusarvoilla asteroidin pitäisi olla kirkkaudeltaan noin 10,5m silloin, kun se on Maata kaikkein lähimpänä.

Uusimpien teitojen mukaan asteroidilla on joitakin komeettamaisia piirteitä, etenkin sen radan suuri soikeus ja inklinaatio. Tämä ei sinällään ole mitenkään yllätyksellistä, sillä monella asteroidilla on muitakin komeetoihin liitettyjä piirteitä, jopa heikon pyrstön kehittymisiä on havaittu.

30.10.2015

Havaintoikkuna avautuu 30.10. aamuyöllä, jos käytettävissä on 11” kaukoputki. Tällöin asteroidi on Orionin länsipuolella ja lähestyy sitä ja samalla siirtyy kohti pohjoista. Pienemmillä laitteilla havaintoikkuna avautuu myöhemmin, rajoittuen ehkä vain 31.päivän iltaan.

Aamuhämärässä noin kello 5 aikaan asteroidi on hieman noin 23,5° korkeudella ja on kirkkaudeltaan noin 13,8m. Horisonttiin se painuu kello 8.41.

30.päivän iltana asteroidi nousee horisontista (AZ 80°) noin kello 19.53. Kello 22 aikaan se on noin 15,3° korkeudella ja näkyy 12,5m kirkkaudella.

31.10.2015 aamu

Vuorokauden vaihtuessa asteroidi on 28° korkeudella ja kirkkaudeltaan 12,3m. Se on myös lähellä 1 Ori -tähteä (p3), jonka kirkkaus on 3,18m . Se pitäisi näkyä samassa kuvakentässä, jos havaintoihin käytetään isohkoa tähtikiikaria (Ø ~120 mm).Kello 02.00 asteroidin ja tähden välinen etäisyys on noin 1°.

Asteroidi ylittää etelämeridiaanin kello 02.37 noin 36,5° korkeudella ja on kirkkaudeltaan noin 12m. Tällöin sen pitäisi näkyä jo hieman pienemmällä tähtikiikarilla (Ø ~100 mm).

Kello 4.10 asteroidi ja 2 Ori (p2 Ori) tähti ovat lähekkäin. Kulmaetäisyys on vain noin 15 kaariminuuttia: asteroidin kirkkaus on 11,8m ja tähden 4,34m.

Ennen aamuhämärää asteroidi on kello 5.45 aikaan noin 30° korkeudella ja kirkkaudeltaan 11,6m (Ø~80 mm). Se on vain noin 16 kaariminuutin etäisyydellä 7 Ori (p1) -tähdestä, jonka kirkkaus on 4,65m. Aamuhämärän taivas on kuitenkin sen verran kirkas, että kummankaan kohteen näkyminen ei liene mahdollista.

31.10.2015 ilta


Asteroidin nyt siirtynyt jo niin paljon pohjoiseen, että se käy vain kääntymässä horisontissa iltapäivän alkupuolella (Az 332° 38' 29"). Näin ollen se on näkyvissä heti illan pimennyttyä, Nyt asteroidi on jo niin lähellä maapalloa, että sen liike tähtitaivaalla on jo selkeästi näkyvissä, minuutin aikana asteroidi liikkuu taustataivaan suhteen jo puolisen astetta. Näin ollen havaitsijan tulee olla erityisen tarkkana havaintosuunnan suhteen. Kiikari on visuaalihavaitsijan työkalu tässä vaiheessa.

Kello 18.34.30 asteroidi on noin puolen asteen etäisyydellä 18 UMa -tähdestä (4,81m). Asteroidin kirkkaus on 10,4m joten se näkyy jo lintukiikarillakin (Ø~50 mm). Tosin taustataivas voi olla vielä sen verran kirkas, että asteroidin näkeminen voi olla mahdotonta.

Kello 18.47 asteroidi on jättänyt taakseen 18 UMan ja samassa kiikarin kuvakentässä on f UMa (4,56m) ja useita himmeämpiä tähtiä. Kulmaetäisyys tähden ja asteroidin välillä on lyhyimmillään puoli astetta kello 18.55.

Kun asteroidi on ohittanut f UMa -tähden, aikavälillä 18.57.20 – 19.03.29 on se (toposentrisesti Tampereen horisontin mukaan) lähimmillään, etäisyyden ollessa 483 920 km (kello 19.00). Hieman tätä ennen asteroidin kirkkaus alkaa jo himmetä, ollen 10,6m

Kello 19.11 samaan kuvakenttää ilmaantuu 36 UMa (4,83m) ja useita himmeämpiä tähtiä. Etäisyyttä on jo 484 200 km ja asteroidi näkyy taivaalla noin 26,8° korkeudella. Kulmaetäisyys tähteen on lyhyimmillään kello 19.18 ja se on noin 1,3 astetta.

Kello 19.31.12 (tai suunnilleen niillä main) on pieni mahdollisuus että asteroidin peittäisi 44 UMa -tähden. Eri ohjelmilla tehdyt simulaatiot kertovat, että asteroidin ja tähden välinen kulmaetäisyys olisi luokkaa muutama kaarisekunti, tosin erisuuntaisesti. Jos molemmat ohjelmat laskevat saman verran väärin ja todellisuudessa asteroidin reitti on näiden laskelmien välillä, tähden peittyminen voisi tapahtua. Tähden peittymistä pitäisi ja kannattaisi tarkkailla ja mielellään videoida, sillä mahdollinen peittyminen on hyvin lyhytaikainen.

Ison karhun tähdistön Merak-tähti (b UMa, 2,35m) mahtuu vielä kiikarin kuvakenttään asteroidin kanssa kello 19.35.30. ja etäisyyttä on hieman alle 2 astetta. Tällöin asteroidin kirkkaus on 10,9m.

Toinenkin Ison karhun ”kauhan” tähti Phad (g UMa, 2,39m) näkyy kiikarin kuvakentässä kello 19.59.57. Lähimmillään niiden välinen kulmaetäisyys on 1,0° verran kello 20.08.09. Kuvakentästä Phad poistuu kello 20.15.

Seuraava kirkkaampi tähti on Ajokoiran 5 CVn (4,77m). Lyhimmillään kohteiden välinen kulmaetäisyys on kello 20.30.24 noin 0,6° verran ja asteroidin kirkkaus on tällöin 11,6m.

Tämän jälkeen asteroidi kulkee pitkän matkaa alueella, jossa ei kiinnekohdiksi soivia kirkkaita tähti ole. Vasta kello 22.54 aikaan kiikarin kuvakenttään ilmaantuu HIP 69879 (4,8m) tähti. Näiden välinen etäisyys on lyhimmillään noin 1,0° kello 23.08. Tosin asteroidi on jo sen verran matalalla (noin 8,5°) että sen kirkkaus 13m ei riitä visuualihavaintoihin.

1.11.2015 aamu

Havaintoikkuna sulkeutuu asteroidin laskiessa kello 01.09. Laskupisteen suuntakulma (atsimuutti) on noin 6° eli se on pohjoismeridiaanin itäpuolella. Tätä ihmetteleville kerrottakoon, että asteroidin liike kohti etelää on sen verran nopeaa, että se voittaa tähtitaivaan kohteiden nousunopeuden tällä osalla taivasta. Tästä syystä laskupiste on itäpuolella kun se normaalisti on pohjoismeridiaanin länsipuolella.

Asteroidin havaitseminen

Kuten edellä esitetyssä on tullut moneen kertaan mainittua, visuaalisessa havaitsemisessa kiikari on ehkä paras työkalu. Kiikarin tulisi olla hyvin mielellään valovoimainen, objektiivin halkaisijat välillä 60–120 mm, mutta ainakin 31. päivän alkuillasta, kun asteroidi on lähimmillään, myös tavallinen lintukiikari 7×50 voi olla täysin käyttökelpoinen instrumentti.

Asteroidin edetessä kuvatunlaisella nopeudella tähtitaivaalla, sen ensimmäinen löytäminen voi olla vaikeaa. Niinpä tekstissä mainittujen tähtien käyttäminen apuna helpottaa asteroidin löytämistä. Sen jälkeen kun se kerran on löydetty, sitä tulisi seurata aktiivisesti havaintojen loppuun asti. Tähtikartan käyttäminen asteroidin reittitietoinen on välttämätöntä.

Valokuvaaminen tapahtuu suunnilleen samalla tavalla kuin kiikarilla havaitseminen. Kamera varustetaan lyhyellä tai keskipitkällä teleellä ja suuntaus tapahtuu mainittujen kirkkaimpien tähtien avulla. Valotusaika ja kameran herkkyys on ehkä syytä kokeilemalla etsiä sopiviksi. Jos käytettävissä on seurantajalusta, niin silloin tähdet tulevat pistemäisinä ja asteroidi lyhyenä viivana, riippuen käytetystä valotusajasta. Etenkin 31. päivän iltana asteroidin liike on sen verran nopeaa, että se synnyttää viirun jo lyhyilläkin valotusajoilla.

Edellä kuvattu reitti on alustava ja lisähavaintojen saaminen varmasti muuttaa ja tarkentaa reitin laskennassa käytettäviä rata-alkioita. Niinpä viimeisin etsintäkartta pitäisi ladata netistä juuri ennen havaintoja.

Etsintäkartat

Etsintäkartoissa esiintyvät punaiset ympyrät kuvaavat kiikarin kuvakenttia: suurin on halkaisijaltaan 4°, keskimmäinen 2° ja pienin kaukoputken 0,5° kenttiä.

Etsintäkartat on päivitetty 30.10.2015.