 |
| Occator-kraatterissa on yksi kirkkaimmista heksahydraatin esiintymispaikoista. Kuvan värit on värikoodattuja. Kuva NASA/JPL-Caltech/UCLA/MPS/DLR/IDA. |
Dawn-luotaimen ottamat kuvat Ceres kääpiöplaneetasta
herättivät suurta huomiota, koska niissä näkyi joissakin kohdin täysin valkeita
pisteitä tai pieniä alueita. Tutkijat [1] arvelivat niiden olevan
joko jäätä tai suolaa. Jälkimmäinen vaihtoehto on nyt osoittautunut oikeaksi,
sillä Nasan JPLn analyysissä valkoiset alueet ovat paljastuneet vesipitoiseksi magnesiumsulfaatiksi
(MgSO4•6 H2O, kidevedellinen magnesiumsulfaatti).
Suola muistuttaa hieman maapallolla tunnettua mineraalia,
jossa yhteen suolamolekyyliin on sitoutunut seitsemän molekyyliä vettä,
heptahydraattia. Se tunnetaan Epsom suolana, Englannissa sijaitsevan Epsom lähteen
mukaan. Suolan esiintyminen osoittaa Ceresin pinnan alla olevan suolaisen vesijääkerroksen.
Ceresin pinta on hyvin tumma, joten vaalea suola näkyy pieninäkin pitoisuuksina
hyvin helposti.
Magnesiumsulfaatin heksahydraattia on monin paikoin Ceresin
pinnalla, etenkin Occator-kraatterissa. Kraatterin halkaisija on noin 90 km ja
sen keskellä on kuoppa, jonka laajuus on noin 10 km ja syvyys noin 480 metriä. Kraatterissa
on merkkejä myös mahdollisesti romahtaneesta keskusvuoresta. Jäännösten korkeus
on noin 0,5 km. Kraatterin terassoituneet[3] reunavallit ovat
näkyvissä ja paikka paikoin on näkyviä merkkejä maanvyörymistä. Tutkimusryhmä
arvioi kraatterin iäksi noin 78 miljoonaa vuotta.
Occator-kraatterin lisäksi valkeaa suolaa näkyy olevan
ympäri Ceresiä siellä täällä yhteensä yli 130 alueella. Suola on tullut näkyviin
yleensä iskemäkraattereissa. Ilmeisesti Occator-kraatterista vapautuu silloin
tällöin vesihöyryä, sillä sellaista havaittiin vuonna 2014 Herschel-avaruusteleskoopilla.
Occatorin alueella on havaittu jonkin verran myös ohutta utua pinnan lähellä,
etenkin paikallisen keskipäivän aikaan.
Toisen tutkimuksen[2] mukaan Ceresillä näyttäisi
olevan myös ammoniumpitoista savea. Ammonium(jää) on haihtunut Ceresin
suhteellisen korkean lämpötilan vaikutuksesta. Ammonium on kuitenkin voinut
sitoutua kemiallisesti muihin mineraaleihin. Ammoniumin olemassa olo voi
merkitä sitä, että Ceres ei olekaan syntynyt nykyisellä etäisyydellä
Auringosta, vaan on syntymisensä jälkeen vaeltanut lähemmäksi. Toinen teoria
puolestaan selittää ammoniumin olevan tuontitavaraa suunnilleen Neptunuksen radan
tuntumasta. Tutkijat arvioivat jälkimmäisen teorian olevan todennäköisemmän.
Ceresin spektrissä on joitakin yhteensopivuuksia joidenkin hiilikondriittimeteoriittien
kanssa. Spektreissä on kuitenkin joitakin eroja. Lisäksi Ceresin mineraaleissa
näyttäisi olevan enemmän vettä (n. 30 %) kuin meteoriiteissa (15–20 %).
Katso Nasan tuottama video Ceresistä https://www.youtube.com/watch?v=8er_0yY1S1o
Huomautukset
[1] Tutkimusryhmää johtaa Andreas Nathues (Max Planck
Institute for Solar System Research, Göttingen, Germany) ja raportti tutkimuksista
julkaistiin Nature-tiedejulkaisussa.
[2] Päätutkija Maria Cristina De Sanctis (National Institute
of Astrophysics).
[3] Terassoituminen tarkoittaa reunavallin romahtamista
kraatterin sisään useammassa vaiheessa. Lopputuloksena on porrasmaisia
terasseja. Terassoituneet kraatterien reunavallit ovat hyvin yleisiä Kuussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti