 |
| Geminidiewn radiantti sijaitsee Kaksosten tähdistön pohjoisosassa. Kuva Kari A. Kuure. |
Vuoden toiseksi runsain meteoriparvi saavuttaa huippunsa
parina seuraavan yönä. Geminidit ovat asteroidi 3200 Phaethon[1]
jälkeensä jättämää pölyä ja soraa ja niiden rata risteää maapallon radan kanssa
joulukuun 14 päivän iltana kello 20. Tällöin parven radiantti, joka sijaitsee
Kaksosten pohjoisosassa, on koillisen ja idän välissä noin 26 asteen
korkeudella. Tunnissa voi nähdä kymmeniä meteoreja ja ZHR-luvun arvioidaan
olevan 70–120 välillä tai jopa 120–160.
Talvipäivänseisaus on joulukuu 22 päivän aamuna kello 6.48. Aurinko
on silloin kaukana eteläisellä tähtitaivaalla, sillä se deklinaatio on –23° 26’
12”. Tampereen horisontissa auringonnousu tapahtuu kello 9.47 ja Auringon
ollessa etelässä kello 12.23 sen korkeus on vain 5,1°. Auringonlasku tapahtuu
kello 15.00 joten päivälle tulee pituutta 5 h 13 minuuttia. Maan ja Auringon
välinen etäisyys on silloin 147 159 473 km ja me näemme Auringon 32’
31” kokoisena.
Täysikuu on joulukuun 25 päivänä kello 13.12. Kuu on vielä
tuolloin horisontin alapuolella ja nousu tapahtuu kello 16.04. Kuu näkyy
etelässä ollessaan 46,1° korkeudella ja tämä tapahtuu 26.12. kello 00.50.
Horisonttiin Kuu painuu Tapaninpäivänä kello 9.31. Maan ja Kuun välinen
etäisyys on 377 400 km ja näemme sen 31,66 kaariminuutin kokoisena.
 |
| Värit kertovat erilaisista mineraaleista Kuun pinnalla. Kiikarihavaitsijan ei ole mahdollista nähdä näitä värejä, mutta valokuvaamalla ja kuvankäsittelyssä värejä vahvistamalla ne saadaan näkyviin. Kuva Kari A. Kuure. |
Täysikuun aikaan havaitsija voi tutustua Kuun meriin.
Vettähän ne eivät ole, vaan tummaa, metallipitoista basalttia. Meret ovat
syntyneet miljardeja vuosia sitten suurten asteroidien törmäyksissä
syntyneisiin kraattereihin Kuun manttelista tihkuneen laavan täyttäessä ne.
Nykyisin meret ovat Kuun tasaisimpia
paikkoja.
Kuun meriin tutustuminen vaatii hieman apuneuvoja.
Havaintovälineeksi kiikari on sopiva, kunhan sen kiinnittää esimerkiksi
kamerajalustaan. Toinen apuvälinen on sopiva, maastokelpoinen kartta.
Suosittelen Karttakeskuksen vuonna 2014 julkaisemaa ”Kuuopas- Kuun meret, kraatterit ja vuoristot”. Opas pitäisi löytyä
hyvin varustetuista kirjakaupoista ja Karttakeskuksen kirjakaupasta hintaan
12,90 € https://www.karttakauppa.fi/fi/kuuopas-kuun-meret-kraatterit-ja-vuoristot/F203665/dp .
Huomautukset
[1] kappale on määritelty asteroidiksi, mutta
todennäköisesti se on vain hieman passiivinen komeettaydin. Se on luokiteltu Apollo-asteroidiksi: sen
keskietäisyys Auringosta on 1,27 au, periheli 0,14 au ja apheli 2,4 au. Rata on
siis hyvin soikea, eksentrisyys 0,89.
Yhteen kierrokseen Auringon ympäri kuluu aikaa 524 vuorokautta eli noin
1,43 vuotta. Radan inklinaatio on 22,21°. Asteroidin halkaisija on noin 5,1 km,
pyörähdysaika 3,6 h. Asteroidi on sen verran himmeä (~19m), että sen
havaitsemiseen tarvitaan suurehko harrastajakaukoputki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti