 |
| Kuva otettiin 22. marraskuuta. Kuvassa näkyvä kraatteri on Da Vinci ja sen halkaisija on 1,4 km. Alkupoeräisen kuvan erotuskyky on 7,2 metriä/pikseli. Kuva ESA/Roscosmos/ExoMars/CaSSIS/UniBE. |
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ja venäläisen Roscomoksen
yhteishanke ExomArs-ohjelmaan kuuluva Trace Gasa Orbiter (TGO) –luotain on
lähettänyt ensimmäiset kuvat Marsin pinnasta. Kuvat otettiin 230–310 km
korkeudelta ja tulevat olemaan harvinaisia. TGOn rataa muutetaan ensivuoden
aikana noin 400 km korkeudella olevaksi ympyräradaksi, joten nyt vastaanotettu
kuvat ovat erotuskyvyltään parhaimpia mitä luotain voi tulevaisuudessakaan
välittää.
Marraskuun lopulla luotaimen neljää instrumenttia testattiin
ja tehtiin tärkeitä kalibrointimittauksia. Luotaimen tehtävä on määrittää
harvinaisten kaasujen, kuten metaani, vesihöyry, typpioksidi ja asetyleeni,
pitoisuuksia Matsin ilmakehässä. Näiden yhteen laskettu osuus Marsin
Ilmakehässä on alle 1 %. Metaani näistä kaasuista on ehkä mielenkiintoisin,
sillä sitä voi syntyä joko geologisissa prosesseissa (vulkaanisessa
toiminnassa) tai sitten se on biologista alkuperää. Marsin tapauksessa varmasti
osa metaanista on peräisin vulkaaneista, mutta onko siellä biologista
toimintaa, on vielä arvoitus?
 |
| Pieni alue, nimeltään Noctis Labyrinthus, on kuvankäsittelyss saanut 3D käsittelyn. Alkuperäisten kuvien erotuskyky on hieman alle 20 m/pikseli. Kuva ESA/Roscosmos/ExoMars/CaSSIS/UniBE. |
Ilmakehän kemiaa havainnoiva laitteisto keskittyi tekemään
havaintoja hiilidioksidista. Kaasu on Marsin ilmakehän runsain komponentti.
Nadir and Occultaiton for Mars Discovery laitteisto puodestaan mittaa
vesihöyryn määrää Marsin ilmakehässä. Ensimmäiset mittaustulokset osoittavat
laitteiston toimivan erinomaisesti.
Yksi varmasti mielenkiintoisimmista laitteisto on
neutroni-ilmaisin FREND. Se mittaa Marsin pinnalta tulevaa neutronivuota. Vuo
syntyy kun kosmisen säteilyn hiukkaset iskeytyvät pintamateriaaliin, jonka
seurauksena Marsista avaruuteen poistuu neutroneja. Erityisesti vesi ja jää
lähettävät neutroneja tietyillä nopeusalueilla, jolloin ne ovat helposti
tunnistettavissa. Näin ollen luotaimen neutronivuoilmaisin kertoo Marsin pinnan
ylimmissä kerroksissa olevan veden ja jään sijainnin. Tehtävä kuitenkin
tarvitsee aikaa, sillä dataa kertyy hitaasti ennen kuin se on tilastollisesti
merkitsevää (arkikielessä luotettavaa).
Suuren yleisön kannalta ehkä mielenkiintoisinta on nähdä
Colour and Stereo Surface Imaging System (CaSSIS) nimisen laitteiston tuottamat kuvat.
Kuvia otettiin 22. marraskuuta tapahtuneen radan lähimmän pisteen ohituksen
aikana 235 km korkeudelta ja niiden yksityiskohdat ovat jopa niin tarkkoja kuin
60 m/pikseli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti