 |
| Lakoontunut metsää Tunguskan alueella. Kuva on vuodelta 1927, jolloin Leonid Kulik johti ensimmäistä törmäyspaikalle saapunutta tutkimusretkikuntaa. Kuva Wikimedia Commons. |
Yhdistyneet kansakunnat (YK) on nimennyt kesäkuun 30. päivän
Kansainväliseksi asteroidipäiväksi. Ensivuonna tätä päivää vietetään
ensimmäisen kerran. Päivän tarkoituksena vaikuttaa siihen, että avaruudesta
tulevan uhkan torjumiseen kehitettäisiin keinoja ja maapallo säilyisi (edelleen)
turvallisena asuinpaikkana ihmiskunnalle. Asteroidien törmäyksiä ei ole helppo
torjua mutta ehkä kuitenkin joissakin tapauksissa se on mahdollista.
Kansainväliseksi asteroidipäiväksi valikoitui kesäkuun 30.
päivä, koska silloin on vuonna 1908 Tunguskan (Siperia) törmäyksen vuosipäivä.
Tunguskaan törmäsi joko pieni asteroidi tai komeettaydin (lähinnä vesijäätä),
joka ”räjähti”[1] pirstaleiksi ilmakehässä[2]. Vapautunut
energia on ollut arviolta noin 15 megatonnia[2] TNT-räjähdettä ja
paineaalto kaatoi ja poltti noin 2 000 km2 metsää. Törmäyskraatteria
alueelle ei ole syntynyt. Räjähdyksen aiheuttamat seismiset aallot havaittiin
kaikkialla maapallolla.
NASAn arvion mukaan seuraavan sadan vuoden aikana on 0,01 %
mahdollisuus yli kilometrin luokkaa olevan asteroidin törmäykseen. Joitakin
lähiohituksia on odotettavissa, mutta niidenkään ei odoteta törmäävän
maapalloon. Asteroidien radat kuitenkin muuttuvat pitkällä aikavälillä ja
lähiohitusten seurauksen, joten suuren luokan törmäys maapalloon on varmaa ja
vain ajan kysymys milloin se tapahtuu.
 |
| Erikokoisia ja erilaisia asteroideja, joita on onnistuttu lähestymään luotaimin. Kuva NASA. |
Yksi merkittävimmistä törmäyksistä, josta on voitu löytää
jälkiä maapallolta, oli 65,5 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut noin 10 km kokoisen
asteroidin törmäys. Törmäyksen arvioidaan aiheuttaneen välittömien paine- ja
törmäyksessä sinkoutuneiden maakerrosten putoamisen aiheuttamien vaikutusten
lisäksi ilmaston muutoksesta johtuvat seuraukset.
Törmäyksessä ilmakehään joutunut hienojakoinen pöly,
palokaasut ja rikkidioksidi yhdessä muuttivat ilmastoa niin paljon, että tapahtui
joukkosukupuutto koko eliökunnassa. Ilmastonmuutoksen ja sukupuuton määrään on
ilmeisesti myös vaikuttanut Deccan suuret rakotulivuoret, joiden miljoonia
vuosia jatkuneet purkaukset tapahtuivat samoihin aikoihin, purkaukset on
ajoitettu 68–66 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneiksi. Silloisen ilmastonmuutosten
yksityiskohdat ovat vielä selvittämättä ja niistä on olemassa useita erilaisia
mutta vahvistamattomia teorioita.
Huomautukset
[1] Ilmiöstä käytetään nimitystä räjähdys, vaikka asteroidin
tai komeetan pirstoutuminen ilmakehässä ei ole varsinainen räjähdys.
Pirstoutuminen on kuitenkin niin äkillinen ja nopea, että se näyttää
räjähdykseltä. Pirstoutumisen syy on ilmakehän aiheuttama avaruudesta tulevaan kappaleeseen
kohdistuva mekaaninen voima, joka ylittää kappaleen sisäisen koheesion
(koossapitävän voiman). Tilanne muistuttaa jossain mielessä juomalasin
pirstoutumista lattiaan sen pudottua pöydältä. Ilmakehän aiheuttama voima
monikymmenkertaisella äänennopeudella avaruudesta tulevalle kappaleelle on
verrattavissa betonilattian aiheuttamaan voimaan juomalasille.
[2] Räjähdyskorkeus on ollut noin 5–10 km. Se on ollut
epätavallisen matalalla, sillä vastaavat asteroidien tai meteoriittien räjähtäminen
tapahtuu noin 20–40 km korkeudella.
Tunguskan räjähdystä on tutkittu hyvin paljon, mutta
erilaisia vaihtoehtoja aiheuttajasta on edelleen monia. Tuskin koskaan saadaan
selville sitä, millainen kappale Tunguskaan törmäsi, ellei onnistuta löytämään
avaruudesta tulleita kiviä tai muita jäänteitä esimerkiksi alueen järvien sedimenttikerroksista.
Näitäkin on kyllä tutkittu mutta mitään selvää, yhden teorian vahvistavaa ei
toistaiseksi ole löydetty. Vuoden 1908 kerrostumista ympäri maapallon on
löydetty vain epätavallisia pitoisuuksia iridiumia, jota maaperässä on erittäin
vähän. Iridiumin löytyminen osoittaa tapahtuman kosmisen alkuperän.
[3] Vapautunut energiamäärä oli 185-kertainen Hiroshimaan
pudotetun atomipommiin verrattuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti