Philae toimintakuntoinen: kerännyt dataa vuoden alusta alkaen!

Kuva ESA.

Teksti Ilmatieteenlaitos

Ensimmäisiä Philaen lähettämiä tietoja on nyt ehditty analysoida. Ilmatieteen laitoksen massamuisti näyttää säilyttäneen tietoja Philaen toiminnasta todennäköisesti vuoden alusta lähtien.

Ensimmäinen elonmerkki Philaesta saatiin illalla 13. kesäkuuta, jolloin heikko mutta selkeä radiolinkki syntyi emoalus Rosettan ja laskeutujan välille. Yhteys kesti yhteensä 85 sekuntia. Tietoja on nyt ehditty alustavasti analysoida ja tilanne näyttää erittäin hyvältä. Lyhyen radiolinkkiyhteyden aikana maahan saatiin 300 tietopakettia ja 8000 lisäpakettia on odottamassa siirtoa maahan.

Kerätyt tiedot sisältävät järjestelmän tilannetiedot, lämpötilan ja sähköjärjestelmän tiedot. "Tällä hetkellä näyttää siltä, että Philae aloitti toimintansa jo tämän vuoden alussa ja on tallentanut tietoja massamuistiin siitä lähtien", tutkimuspäällikkö Walter Schmidt kertoo. Philae näyttää toimivan noin 70 minuuttia komeetan reilun 12 tunnin mittaisen päivän aikana.

Ilmatieteen laitoksen rakentama massamuisti kriittisessä roolissa

Philaen CDMS (Command and Data Management System) sisältää Ilmatieteen laitoksessa kehitetyn ja rakennetun massamuistin. Massamuisti on nyt osoittautunut erittäin arvokkaaksi, sillä se on kerännyt ja säilyttänyt dataa jo vuoden alusta vaikka radioyhteyttä maahan ei ole saatu. "Tämä on oikea jymyuutinen paitsi mission, myös Ilmatieteen laitoksen kannalta", tutkimusprofessori Minna Palmroth sanoo.

Euroopan avaruusjärjestön ESAn tutkimusryhmät pohtivat nyt, miten toimintaa jatketaan mahdollisimman tehokkaasti. Ennen kuin ensimmäisiä komentoja tieteellisiä mittauksia varten voidaan Philaelle antaa, tarvitaan kuitenkin pysyvämpi yhteys Rosettan ja Philaen välille. Ensimmäiset mittaukset tulee tekemään Ilmatieteen laitoksen PP-mittalaite. PP-mittalaite keskittyy veden etsintään komeetan pinnalta.

Sunnuntaina 14. Philaeen saatiin lyhyt, muutaman sekunnin mittainen yhteys, josta voitiin todeta, että Philaen lämpötila on noussut -5 asteeseen.  Suurin osa Philaen aurinkopaneeleista toimii tällä hetkellä niin, että saatava teho on parhaimmillaan noin 24 wattia. Radioyhteys vaatii noin 19 wattia toimiakseen. "Tästä voidaan päätellä, että ollaan lähellä sitä, että pysyvämpi radioyhteys voidaan muodostaa Rosettan ja Philaen välille", Walter Schmidt arvioi.

Akun loppuminen vaivutti Philaen horrokseen

Kuva ESA.

Ilmatieteenlaitos 15.11.2014 9.17

Uusimpien tietojen mukaan Rosettan laskeutujan toiminta on toistaiseksi päättynyt ja Philae on vaipunut horrostilaan.

Uusimpien tietojen mukaan Rosettan laskeutumisaluksen akku on tyhjentynyt, eivätkä aurinkokennot ole saaneet tarpeeksi valoa. Laskeutujan toiminta on toistaiseksi päättynyt ja Philae on vaipunut horrostilaan.

Philae on toiminut tähän asti hyvin ja lähettänyt havaintoja, jotka on saatu turvallisesti maahan. Viimeisenä mittauksena se ehti porata komeetan pintaa. Philaeen katkesi yhteys viime yönä kesken radiosignaaliyhteyden.Tämä tarkoittaa, että Philae on nyt siirtynyt lepotilaan. Jos aurinkopaneelit tuottavat enemmän sähköä myöhemmin, kun komeetta on tullut lähemmäs Aurinkoa, on mahdollista, että laskeutujaan saadaan vielä uudelleen yhteys.

Philae pompahteli laskeutumisen jälkeen kuitenkin arvioiden mukaan noin kilometrin päähän alkuperäisestä laskeutumispaikasta ja päätyi jonkinlaiseen kuoppaan tai harjanteen juurelle. Sijainnin takia Philae jäi niin varjoisaan paikkaan, että auringon valo ei riittänyt akkujen lataamiseen.

Rosetta jatkaa komeetan tutkimista

Philae on nyt vaiennut, mutta Rosetta-luotain kiertää edelleen komeettaa ja jatkaa sen tutkimista. Se mm. kartoittaa komeetan pintaa ja analysoi siitä irtoavaa kaasua ja pölyä. Myös Philaeta yritetään edelleen löytää Rosetan ottamista kuvista.

Rosetan toiminnan on tarkoitus jatkua ainakin vuoden 2015 loppuun. Sinä aikana luotain seuraa, miten lisääntyvä lämpö saa Aurinkoa lähestyvän komeetan aktiivisuuden lisääntymään, ja miten 67P/Churyumov-Gerasimenko kasvattaa itselleen pyrstön. Ilmatieteen laitos on osallistunut neljän Rosettaan sijoitetun mittalaitteen rakentamiseen. Niistä yksi tutkii komeetan ympäristön pölyä ja kolme plasman eli sähköä johtavan kaasun ominaisuuksia.

Philae sammunee pian valon puutteen takia

67P/Churyumov-Gerasimenko -komeetta on kaksiosainen.
Kuva ESA.

Ilmatieteenlaitos 14.11.2014 9:50 ja 16.20

Rosettan laskeutumisalus pomppasi laskeutumisen jälkeen kahdesti ja päätyi varjoiseen koloon. Tämä vähentää aurinkopaneeleista saatavaa tehoa.

Philae on toiminut tähän asti hyvin ja lähettänyt runsaasti havaintoja, jotka on saatu turvallisesti maahan. Philae pomppi laskeutumisen jälkeen kuitenkin arvioiden mukaan noin kilometrin päähän alkuperäisestä laskeutumispaikasta ja on päätynyt jonkinlaiseen kuoppaan tai jyrkänteen juurelle. Sijaintia komeetalla ei ole vielä onnistuttu paikallistamaan Rosetta-luotaimen kuvista.

Philae päätyi niin varjoisaan paikkaan, että sen aurinkopaneelien saama valo ei riitä toiminnan jatkamiseen ja akut ehtynevät vuorokauden kuluessa. Jos laskeutujaan saadaan yhteys vielä perjantain ja lauantain välisenä yönä, sitä yritetään kääntää niin, että aurinkopaneeleista suurin kääntyisi suuntaan, josta valoa tulee. Tämäkään ei riittäne pitämään laskeutujaa toiminnassa, koska se saa valoa vain parin tunnin ajan komeetan 12-tuntisen pyörähdyksen aikana.

Kun Philaen akuista loppuu virta, se asettuu automaattisesti lepotilaan odottamaan, että aurinkopaneelit tuottaisivat riittävästi sähköä akkujen lämmittämiseen ja lataamiseen. Kun komeetta tulee lähemmäs Aurinkoa, aurinkopaneelien teho kasvaa, ja on vielä mahdollista, että laskeutujaan saadaan uudelleen yhteys myöhemmin.

Viimeiseksi vielä porataan

Uusimpien tietojen mukaan Philae on asettunut komeetan pinnalle tyydyttävän tukevasti. Useimmat mittalaitteet ovat jo saaneet tilaisuuden tehdä mittauksiaan. Perjantai-iltana Philae yrittää vielä kairata pienen näytteen pinnan alta ja analysoida sen minilaboratoriossaan. Poraamisyritys jätettiin viimeiseksi, koska riskinä on, että se voi liikauttaa laskeutujaa epätoivotulla tavalla.

Pora toimii, mutta koska komeetan pinta laskeutujan alla ei ole tasainen, sillä on aika pitkä matka komeettaperään. Jos Rosetta vielä yöllä saa yhteyden Philaeen, saamme toivottavasti tietää, onnistuiko se ottamaan näytteen, kertoi ESA juuri tiedotustilaisuudessaan.

Ilmatieteen laitoksen mittalaite toimii edelleen hyvin

Ensimmäisenä komeetan pinnalle tömähti Ilmatieteen laitoksen valmistama mittalaite, joka mittaa komeetan vesipitoisuutta. Suurin osa Philaen mittalaitteista on voinut tehdä työnsä suunnitelmien mukaan laskeutumisessa sattuneista yllätyksistä huolimatta.  Myös muut tutkimukset ovat jatkuneet suunnitelmien mukaan: MUPUS on tehnyt havaintoja lämmönjohtavuudesta ja  APXS materiaalianalyysejä sekä SESAME /CASSE on tutkinut mekaanisia ominaisuuksia.

Jo ennen Philaen laskeutumisyritystä Rosetta on tuottanut suuret määrät ainutkertaista tietoa komeetoista. Pelkkä saapuminen komeetan kiertoradalle oli ensimmäinen laatuaan avaruuslentojen historiassa. Tuloksien perusteella saadaan enemmän tietoa siitä, kuinka paljon komeetan pintakerroksessa on vesijäätä eri syvyyksissä, kuinka komeetan pyrstö syntyy, ja millaista on komeetan vuorovaikutus aurinkotuulen kanssa. Niiden tietojen avulla on mahdollista ymmärtää paremmin komeettojen kehitystä menneisyydessä ja käyttäytymistä, jos jokin komeetta tulisi törmäyskurssille Maan kanssa.