Kansainvälinen asteroidipäivä ensi perjantaina

Yhdistyneet kansakunnat eli YK on julistanut^[5] kesäkuun 30. päivän Kansainväliseksi asteroidipäiväksi. Päivällä on tarkoitus kiinnittää ihmiskunnan ja etenkin poliittisten päättäjien huomio myös avaruudesta tulevaan uhkaan. Uhka on todellinen ja on vain ajan kysymys milloin maapalloon rysähtää isomman puoleinen asteroidi tai komeetta aiheuttaen vähäistä paikallista tuhoa laajempaa hävitystä. Kun uhka realisoituu, mitä silloin pitäisi tehdä?

Kansainvälisen asteroidipäivän ajankohdaksi on valittu kesäkuun 30. koska tänä päivänä vuonna 1908 Siperiaan (Tunguska) putosi kello 7.15 – 7.17(paikallista aikaa) monien arvioiden mukaan noin 50 metrinen komeetta. Ilmakehässä voimakkaan kuumuuden aikaan saanut komeetta räjähti^{[1] [2]}noin 10 km korkeudessa^[3] ja sen aiheuttama paine aalto kaatoi ja poltti metsää 2150 km² alueella (alueen säde oli noin 40 km). 

Metsä syttyi tulee noin 14,5 km säteellä räjähdyspaikan episentristä. Paine aalto tuntui vielä noin 1000 km etäisyydellä. Noin 60 km etäisyydellä olleessa Vanavaarassa (kauppa-asema) kuultiin voimaksa räjähdys, maa tärisi, räjähdyksen aikaansaama kuuman tulipallon kuumuus tuntui iholla polttavalta ja ihmiset paiskautuivat paineaallon vaikutuksesta maahan ja menettivät tajuntansa. Ilmeisesti joku vanha mies lensi ilmassa noin 12 metriä ja paiskautui maahan sellaisella voimalla, että menehtyi saamiinsa vammoihin.

Kansainvälistä asteroidipäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015. Päivän takana oli joukko tunnettuja tutkijoita kuten tohtori Brian May (tunnetaan myös kitaristina ja elokuvan 51 astetta pohjoiseen musiikin säveltäjänä), tohtori Garika Israelian, Stephen Hawking, Richard Dawking ja Rick Wakeman, joiden keskustelun tuloksena syntyi idea asteroidipäivästä.

Asteroidipäivään liittyy myös 100X-julistus^[4], jonka alkuperäisinä allekirjoittajina oli 100 tutkijaa ja julkisuudesta tuttua henkilöä. Nyttemmin julistuksen ovat allekirjoittaneet noin 22 000 yksityishenkilöä. Julistuksen voi edelleen allekirjoittaa!

Valitettavasti Asteroisipäivä on keskellä kesää, jolloin koko Suomi on ”kiinni” ja ihmiset lomalla. Tämä merkitsee myös sitä, että monet paikalliset tähtiharrastusyhdistykset ovat ”lomalla” ja tilaisuuksia ei juurikaan järjestetä. Toisaalta myös yleisö, jolle tilaisuudet olisivat suunnattu, ovat myös lomalla, joten lopputulos ei varmastikaan olisi kovin hyvä. Onneksi on kuitenkin olemassa yksi poikkeus: Helsingin yliopisto ja observatorio.

Suomesta asteroidipäivän viettoon osallistuu Helsingin yliopiston fysiikanlaitos ja Helsingin yliopiston museo. Itse tapahtumaa vietetään Helsingin observatorion näyttelyssä (osoite Kopernikuksen tie 1, 00130 Helsinki), jonne on vapaa pääsy kello 12–21. Ohjelmassa on mm. etenkin lapsille suunnattu työpaja on asteroidit ja kraatterit teemalla, elokuva 51 astetta pohjoiseen ja Kysy tutkijoilta! Lisäksi kuullan useita tutkijoiden esityksiä kello 16–16.15, 17–17.15 ja 18–18.15 Observatorion kahviossa. Kahvila on avoinna koko tapahtuman ajan.

Asteroidipäivän päätapahtuma on Luxemburgissa, josta se välitetään Internetissä. Lisäksi NasaTV:llä on omaa ohjelmaa asteroidipäivään liittyen. Lähetystä voi seurata omalla tietokoneella mutta myös Observatoriolla.

Jos et pääse Helsinkiin osallistumaan asteroidipäivän tapahtumaan, niin voihan sitä viettää television ääressäkin. Kanavalta 6 tulee aiheeseen liittyviä ohjelmia^[6].

Huomautukset

[1] Sanalla ”räjähti” kuvaillaan vain ilmiön äkillistä luonnetta, ei sitä mitä asteroidin tai komeetan ilmakehässä tapahtuvan pirstoutumisessa oikeasti tapahtuu. Tarkasti ottaen räjähdys on hyvin nopea kemiallinen reaktio, joka vapautuu lämpönä ja reaktiossa syntyneiden kaasujen sekä mekaanisen rakenteen kappaleiden hyvin suurena liike-energiana.

[2] Nykyarvion mukaan räjähdyksiä oli kolme, kukin hieman eri paikassa ilmakehään syöksyneen komeettaytimen edetessä ilmakehässä. Kolmen perättäisen räjähdyksen puolesta puhuu kaatuneen ja palaneen metsän pitkulainen muoto.

[3] Törmäys ei aiheuttanut maastoon tunnistettavaa kraatteria, joten siitä on pääteltävissä, että ilmakehässä tapahtunut räjähdys tuhosi ilmakehään syöksyneen kappaleen kokonaan. Maanpinnalle laskeutui vain vähän pölyä (kivensiruja, pieniä lasipalloja ja nikkelirautahiukkasia).

[4] Julistuksen voi lukea ja allekirjoittaa osoitteessa https://asteroidday.org/declaration/

[5] 6.12.2016 julistus löytyy osoitteesta https://drive.google.com/file/d/0B26qPfEwFxyCMnVjZVNCOFhYcW12QXJIUUN6WU1oRXhuRHZv/view

[6] TV-kanava 6 ohjelmia:

30.6. kello 21.00 Elokuva: 51 astetta pohjoiseen

(51 Degrees North, USA, 2015) Tv-elokuva elokuvantekijä Damon Milleristä, joka rutiininomaisen tehtävän yhteydessä tekee järkyttävän havainnon: lähestyvät asteroidit iskeytyvät Maahan alle kolmessa viikossa. 45 min. Ohjaus: Grigorij Richters. Pääosissa: Moritz von Zeddelmann, Dolly-Ann Osterloh, Steven Cree.

Elokuvasta esitetään 45 minuutin versio. Alkuperäinen on kuitenkin 90 minuutin mittainen ja se on katsottavissa osoitteessa https://asteroidday.org/video/51degreesnorth/

Elokuvan voi myös ladata myöhemmin katsottavaksi.

Myös 45 minuutin versio on ladattavissa netistä eri kielisinä versioina. Valitettavasti suomenkielistä versiota ei ole ja lataukseen liittyy joitakin ehtoja.

Elokuvan nimi viitta maantieteelliseen leveyteen, jolla Lontoo sijaitsee!

30.6. kello 21.50 Kuinka selviän asteroidin iskusta

Riskin- ja kriisinhallinnan asiantuntija Debbie Lewis ja kosmologi ja astrofyysikko Martin Rees esittävät selviytymiskeinoja Maata uhkaavien asteroidien iskujen varalle. Näitä ovat mm. Tseljabinsk-kokoluokan meteoriitit ja valtavat asteroidit, jollaisen nykytietämyksen mukaan uskotaan tappaneen dinosaurukset sukupuuttoon 66 miljoonaa vuotta sitten. (How to Survive an Asteroid Strike: An Asteroid Day Special, USA, 2017).

1.7. kello 17.50 Hyvästit dinosauruksille

Jukatanin niemimaalla sijaitsevan Chicxulubin kraatterin synnytti sinne iskeytynyt asteroidi 65 miljoonaa vuotta sitten. Dokumentti selvittää, minkälaisia vaikutuksia asteroidin iskulla oli dinosauruksiin ja muihin eläimiin ympäri maailmaa. (Last Day of the Dinosaurs, dokumentti, USA, 2010).

1.7. kello 19.10 Salaiset tutkimukset

Kausi 1, osa 2. Tutkijatiimi perehtyy Siperiassa vuonna 1908 tapahtuneeseen voimakkaaseen räjähdykseen, jonka syytä ei tunneta vieläkään. (Investigation X, dokumenttisarja, USA, 2008).

Edellä luetellut ohjelmat ovat niiden ensiesityksiä ja ne uusitaan yleensä parin seuraavan päivän aikana.

Lisäksi läheltä aihetta samalta kanavalta.

Uljas Univerumi-dokumenttisarja ((How the Universe Works, USA, 2014)

Ihminen universumin armoilla-dokumenttisarja (Man vs. The Universe, USA, 2014).

YK nimesi Kansainvälisen asteroidipäivän

Lakoontunut metsää Tunguskan  alueella. Kuva on
vuodelta 1927, jolloin Leonid Kulik johti ensimmäistä
törmäyspaikalle saapunutta tutkimusretkikuntaa.
Kuva Wikimedia Commons.

Yhdistyneet kansakunnat (YK) on nimennyt kesäkuun 30. päivän Kansainväliseksi asteroidipäiväksi. Ensivuonna tätä päivää vietetään ensimmäisen kerran. Päivän tarkoituksena vaikuttaa siihen, että avaruudesta tulevan uhkan torjumiseen kehitettäisiin keinoja ja maapallo säilyisi (edelleen) turvallisena asuinpaikkana ihmiskunnalle. Asteroidien törmäyksiä ei ole helppo torjua mutta ehkä kuitenkin joissakin tapauksissa se on mahdollista.

Kansainväliseksi asteroidipäiväksi valikoitui kesäkuun 30. päivä, koska silloin on vuonna 1908 Tunguskan (Siperia) törmäyksen vuosipäivä. Tunguskaan törmäsi joko pieni asteroidi tai komeettaydin (lähinnä vesijäätä), joka ”räjähti”^[1] pirstaleiksi ilmakehässä^[2]. Vapautunut energia on ollut arviolta noin 15 megatonnia^[2] TNT-räjähdettä ja paineaalto kaatoi ja poltti noin 2 000 km² metsää. Törmäyskraatteria alueelle ei ole syntynyt. Räjähdyksen aiheuttamat seismiset aallot havaittiin kaikkialla maapallolla.

NASAn arvion mukaan seuraavan sadan vuoden aikana on 0,01 % mahdollisuus yli kilometrin luokkaa olevan asteroidin törmäykseen. Joitakin lähiohituksia on odotettavissa, mutta niidenkään ei odoteta törmäävän maapalloon. Asteroidien radat kuitenkin muuttuvat pitkällä aikavälillä ja lähiohitusten seurauksen, joten suuren luokan törmäys maapalloon on varmaa ja vain ajan kysymys milloin se tapahtuu.

Erikokoisia ja erilaisia asteroideja, joita on onnistuttu
lähestymään luotaimin. Kuva NASA.

Yksi merkittävimmistä törmäyksistä, josta on voitu löytää jälkiä maapallolta, oli 65,5 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut noin 10 km kokoisen asteroidin törmäys. Törmäyksen arvioidaan aiheuttaneen välittömien paine- ja törmäyksessä sinkoutuneiden maakerrosten putoamisen aiheuttamien vaikutusten lisäksi ilmaston muutoksesta johtuvat seuraukset.

Törmäyksessä ilmakehään joutunut hienojakoinen pöly, palokaasut ja rikkidioksidi yhdessä muuttivat ilmastoa niin paljon, että tapahtui joukkosukupuutto koko eliökunnassa. Ilmastonmuutoksen ja sukupuuton määrään on ilmeisesti myös vaikuttanut Deccan suuret rakotulivuoret, joiden miljoonia vuosia jatkuneet purkaukset tapahtuivat samoihin aikoihin, purkaukset on ajoitettu 68–66 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneiksi. Silloisen ilmastonmuutosten yksityiskohdat ovat vielä selvittämättä ja niistä on olemassa useita erilaisia mutta vahvistamattomia teorioita.

Huomautukset

[1] Ilmiöstä käytetään nimitystä räjähdys, vaikka asteroidin tai komeetan pirstoutuminen ilmakehässä ei ole varsinainen räjähdys. Pirstoutuminen on kuitenkin niin äkillinen ja nopea, että se näyttää räjähdykseltä. Pirstoutumisen syy on ilmakehän aiheuttama avaruudesta tulevaan kappaleeseen kohdistuva mekaaninen voima, joka ylittää kappaleen sisäisen koheesion (koossapitävän voiman). Tilanne muistuttaa jossain mielessä juomalasin pirstoutumista lattiaan sen pudottua pöydältä. Ilmakehän aiheuttama voima monikymmenkertaisella äänennopeudella avaruudesta tulevalle kappaleelle on verrattavissa betonilattian aiheuttamaan voimaan juomalasille.

[2] Räjähdyskorkeus on ollut noin 5–10 km. Se on ollut epätavallisen matalalla, sillä vastaavat asteroidien tai meteoriittien räjähtäminen tapahtuu noin 20–40 km korkeudella.

Tunguskan räjähdystä on tutkittu hyvin paljon, mutta erilaisia vaihtoehtoja aiheuttajasta on edelleen monia. Tuskin koskaan saadaan selville sitä, millainen kappale Tunguskaan törmäsi, ellei onnistuta löytämään avaruudesta tulleita kiviä tai muita jäänteitä esimerkiksi alueen järvien sedimenttikerroksista. Näitäkin on kyllä tutkittu mutta mitään selvää, yhden teorian vahvistavaa ei toistaiseksi ole löydetty. Vuoden 1908 kerrostumista ympäri maapallon on löydetty vain epätavallisia pitoisuuksia iridiumia, jota maaperässä on erittäin vähän. Iridiumin löytyminen osoittaa tapahtuman kosmisen alkuperän.

[3] Vapautunut energiamäärä oli 185-kertainen Hiroshimaan pudotetun atomipommiin verrattuna.