Havaintovinkki: Venuksen, Jupiterin ja Marsin konjunktiot

Venus, Jupiter ja Mars ovat konjuntiossa lähipäivinä. Kuva
Kari A. Kuure.

Parin seuraavan viikon aikana näemme aamuisella itätaivaalla mielenkiintoisen planeettajoukon konjunktiot. Tarkkaan ottaen planeettojen konjunktio tarkoittaa sitä, että kahden kohteen rektaskensio (RA) on sama. Tässä mielessä konjunktio toteutuu Venuksen ja Jupiterin sekä Venuksen ja Marsin kesken. Jupiter ja Mars eivät konjunktoi mutta nekin ovat suhteellisen lyhyen kulmaetäisyyden päässä toisistaan.

Lähipäivinä esiintyvät seuraavat konjunktiot:

25.10. kello 20.03 Venus ja Jupiter

26.10. kello 10.58 Kuu ja Uranus

3.11. kello 1.10 Venus ja Mars

6.11. kello 14.04 Kuu ja Jupiter

7.11. kello 8.24 Kuu ja Mars

7.11. kello 12.48 Kuu ja Venus

11.11. kello 9.49 Kuu ja Merkurius

Vaikka suurin osa konjunktioista tapahtuu sellaiseen aikaan vuorokaudesta, että kohteet eivät ole näkyvissä, erityisesti aamutaivaalla lähekkäin olevat planeetat ja Kuu on näyttäviä. Niitä voi ihastella paljain silmin, kiikareilla tai niistä voi ottaa valokuvia.

Valokuvattaessa kamera pitäisi kiinnittää jalustaan ja käyttää lanka- tai etälaukaisijaa, jolloin vältytään kameran tärähtämiseltä. Jos tällaista lisälaitetta ei ole, laukaisun voi tehdä vitkalaukaisimella esimerkiksi 10 sekunnin viiveellä. Sopivan valotusajan, aukon ja polttovälin löytämiseksi joutuu ottamaan useita kuvia. Kohteet liikkuvat tähtitaivaan pyörimisnopeudella, joten lyhyttä teleobjektiivia käyttäessä ei tarvita varsinaista seurantaa. Jos et ole aikaisemmin koskaan kuvannut tähtitaivasta, niin nyt se on helppo aloittaa ja samalla saa hienoja kuvia omaan arkistoonsa tai vaikkapa Tampereen Ursan Radiantissa tai Ursan Taivaanvahdissa julkaistavaksi.

Komeettojen arvoitus – 67P/Churyumov–Gerasimenko

Komeetta 67P/Churyumov–Gerasimenko. Kuva ESA.

Osa 2

67P/Churyumov–Gerasimenko ^[1] komeetan löysivät 11. syyskuuta vuonna 1969 Kiewin yliopiston astronomisessa observatoriossa työskennellyt Klim Ivanovych Churyumov ja löytöön johtaneen valokuvan ottanut Svetlana Ivanovna Gerasimenko (Alma-Ata astrofysikaalinen Instituutti).  Gerasimenko oli ollut tutkimassa ja valokuvaamassa komeetta Comas Solà.

Churyumov tarkasti valokuvan ja löysi komeetan kuvalaatan reunasta ja päätteli sen olevan komeetta Comas Solàn. Vasta palattuaan Kiewiin ja uudelleen tarkastelleessaan (22.10.1959) kuukautta aikaisemmin otettua valokuvaa Churyumov huomasi, että löydetty kohde ei voinut olla etsitty, sillä Comas Solàn olisi pitänyt olla 1,8° lasketusta paikasta. Näin suuri ero ei luonnollisestikaan tullut kysymykseen, joten valokuvattu kohde täytyi olla uusi komeetta.

Löydetyn komeetan 67P radan tarkastelu osoitti, että periheli oli 2,7 au etäisyydellä Auringosta ennen vuotta 1959. Helmikuussa 1959 komeetta teki Jupiterin lähiohituksen, jonka seurauksena radan periheli siirtyi nykyiseen 1,2432 au etäisyyteen Auringosta. Radan etäisin piste on 5,6829 au Auringosta ja kiertoaika on noin 6,44 vuotta. Komeetta kiertää lähellä ekliptikaa sillä radan kaltevuus (inklinaatio) on 7,0405°.

Komeetan pyöriminen itsensä ympäri on kokenut mielenkiintoisen muutoksen vuoden 2009 perihelin aikaan. Ennen sitä pyörimisaika oli 12,76 tuntia ja perihelin jälkeen pyörähdysaika oli 12,4 tuntia. Tutkijat arvelivat pyörimisen vauhdittuneen komeetasta haihtuneen vaikutuksesta.

Seuraavan kerran 67P/Churyumov–Gerasimenko on perihelissä 13. syyskuuta 2015. Sitä ennen komeetta on helmikuussa 2015 konjunktiossa^[2] Auringon kanssa, jolloin etäisyyttä Maasta on 3,3 au. Komeetta lähestyy periheliä etelätaivaalla ja 5. toukokuuta se ylittää tähtitaivaan ekvaattorin tullen paremmin nähtäväksi pohjoiselta pallonpuoliskolta. Syyskuun perihelin jälkeen se näkyy Kaksosissa ja sen odotettu kirkkaus olisi silloin noin 11^m. Komeetta vaatii siis näkyäkseen vähintään kiikarin käyttämistä havaintovälineenä.

Komeetta 67P:n etsintäkartta ensi syyskuulle.
Komeetan paikka on esitetty  perihelin aikaan
13.9.2015 kello 3. Kuva Kari A. Kuure.

Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-luotaimen lähestyessä komeettaa, havaittiin, että se on kuin kahdesta kappaleesta koostunut, 4,1×3,2×1,3 km kokoinen kappale. Massaa sillä on noin 10¹³ kg ja keskitiheys 400 kg/m³. Pieni keskitiheys osoittaa sen olevan hyvin huokoinen tai sen sisällä on isoja onkaloita.  Suuret onkalot eivät sinällään olisi mitenkään yllättäviä, sillä komeetat voivat hyvinkin koostua löyhästi toisiinsa kiinnittyneistä pienemmistä kappaleista. Pinnan lämpötila vaihtelee 205–230 K (–68 … –43 °C) välillä.

Syyskuussa 2015 komeetta kohoaa Tampereen horisontin yläpuolelle noin kello 23 aikoihin ja on etelässä heti auringonnousun jälkeen. Näin ollen aamuyön pimeimmät tunnit ovat parasta havaintoaikaa, jolloin komeetta näkyy kello 3 noin 28° korkeudella idässä.

Huomautukset

[1] Suomenkielinen translitterointi on 67P/Tšurjumov–Gerasimenko. Englanninkielisissä teksteissä siitä voidaan käyttää myös lyhyempiä ilmaisuja kuten Chury, 67P/C-G tai comet 67P.

[2] Konjunktiossa ollessaan kohde näkyy samassa suunnassa taivasta maapallolta katsottuna.