Harrastajan tähtitaivas: Lokakuu 2014

Syksyisellä iltataivaalla Linnunrta
näyttää kulkevan koillisesta lounaaseen.

Lokakuussa ilta pimenee yöksi jo suhteellisen varhain. Tämä osaltaan helpottaa harrastajia, sillä yövalvomisen määrää voi vähentää. Havaintokelit eivät kuitenkaan iltataivaalta ole kovinkaan kehuttavia, joten jos vain mahdollista, varsinaiset havainnot voisikin siirtää aamuyölle.

Kaikille harrastajille voin suositella iltaisin etsiytymista pimeään paikkaan ihastelemaan Linnunrataa. Se ulottuu koillisesta lounaaseen kulkien keskitaivaan kautta ja näkyy hohtavana utumaisena vyönä. Sen eteläosassa voi tarkkasilmäinen havaitsija tumman vyön ("Suuri repeämä"), joka on spiraalihaaroissa esiintyvää pimeää ja kylmää pölyä ja se estää Linnunradan kirkkaimpien osien näkymisen meille. 

Linnunradan keskustan suunta on Jousimiehen tähdistössä juuri ja juuri sen verran etelässä, että se ei koskaan nouse Suomessa horisontin yläpuolelle. Etelän maissakaan suoraa näköyhteyttä galaksimme keskustaankaan ei ole, sillä sekin peittyy tummiin pölypilviin.

Aurinko on Tampereen horisontin yläpuolella kuukauden alkupuolella noin 11,5 tuntia ja loppupuolella noin 8,5 tuntia. Auringon näennäinen koko on noin 32 kaariminuuttia.

Kuun vaiheet. Kasvava puolikuu 1.10. kello 19.33, täysikuu 8.10. kello 10.51, vähenevä puolikuu 15.10. kello 19.12, uusikuu 23.10. kello 21.57. ja toinen kasvava puolikuu 31.10. kello 2.48.

Merkurius näkyy aamutaivaalla kuukauden jälkipuoliskolla. Aluksi sen nousuaika horisontista on niin lähellä auringonnousua, että havaintojen tekeminen on lähes mahdotonta. Merkurius nousee 19.10. jo puoli tuntia ennen auringonnousua, joten sen havaitseminen lienee mahdollista. 

Kuukauden loppuun mennessä nousuaikoihin kertyy eroa jo 2 tuntia 13 minuuttia. Kuukauden lopulla elongaatio on kasvanut 18,3 asteeseen ja planeetan kirkkaus on –0,2^m . Planeetta näkyy tällöin myös suhteellisen suurena kohteena, kulmahalkaisija on 7,4 kaarisekuntia.

Venus näkyy lähellä Aurinkoa ja sen vuoksi näkyvissä vain päiväaikana. Planeetan kirkkaus on ”vain” –3,8^m , joten paljain silmin sitä on vaikea havaita. Sen sijaan tietokoneohjatulla kaukoputkella se pitäisi löytyä kuvakenttään suhteellisen helposti.

Kuukauden loppupuolella päivähavainnoissa pitäisi olla erityisen varovainen, sillä Venuksen ja Auringon välinen etäisyys on lyhyimmillään vain 1 aste. Venuksen yläkonjunktio on 23.10. kello 21.36. Suositeltavaa onkin tehdä havaintoja Venuksesta vain valokuvaamalla. Yläkonjunktion aikaan Venus näkyy 9,7 kaarisekunnin kokoisena.

Mars on näkyvissä iltataivaalla, sillä se laskee horisonttiin noin tunnin auringonlaskun jälkeen. Kuukauden loppupuolella planeetta painuu horisonttiin noin kaksi tuntia auringonlaskun jälkeen.  Valitettavasti Mars on hyvin etelässä Jousimiehen tähdistössä, joten sen näkyminen sijoittuu vain lähelle horisonttia, jonka vaalea taivas tekee Marsin näkymisestä lähes mahdottoman. Pienenä kohteena (kulmahalkaisija vain noin 5,8 kaarisekuntia) mitään yksityiskohtia näissä olosuhteissa ei pysty näkemään. Marsin kirkkaus on noin 0,9^m.

Komeetan lähiohitus saattaa saada aikaan
Marsin paikallisten magneettikenttien
alueilla revontulien esiintymistä. Kuva
Nasan tuottamasta videosta.

Mars on tässä kuussa erityisen suuren mielenkiinnon kohteena, sillä komeetta C/2013 A1 (Siding Spring) ohittaa 19.10. kello 21:28 planeetan hyvin läheltä. Laskelmat osoittavat ohitusetäisyyden olevan lyhyimmillään vain 132 000 km. Aikaisemmin pidettiin mahdollisena, että komeetta voisi jopa törmätä Marsiin, vaikkakin mahdollisuudet tähän olivat hyvin pienet. Nyttemmin törmäysmahdollisuus on suljettu täydellisesti pois. Komeetan ja Marsin välinen kohtaamisnopeus on 56 km/s.

Jupiter sijaitsee Kravun tähdistössä ja on hyvin näkyvissä aamuyöstä. Kuukauden alussa se nousee noin 1.30 tietämillä ja kuukauden lopulla jo heti kohta kello 23 jälkeen. Jupiterin kirkkaus on –1,8^m ja kulmahalkaisija noin 35 kaarisekuntia.

Saturnus laskee horisonttiin noin tunti auringonlaskun jälkeen koko kuukauden ajan. Saturnuksen kirkkaus on noin 0,7^m ja kulmahalkaisija 15,4 kaarisekuntia. Saturnus sijaitsee Vaa’an tähdistössä.

Uranus on Kalojen tähdistössä ja horisontin yläpuolella koko yön. Kuukauden loppupuolella Uranuksen lasku horisonttiin tapahtuu noin 2,5 tuntia ennen auringonnousua. Uranuksen kirkkaus on 5,7^m ja kulmahalkaisija 3,7 kaarisekuntia. Uranus on suhteellisen helppo kohde havaittavaksi pienelläkin kaukoputkella tai kiikarilla. Tosin planeetan tunnistaminen tähtien joukosta vaatii hyvän tähtikartan tai tietokoneohjatun kaukoputken. Riittävän kirkkaasta kuvasta Uranus on tunnistettavissa sinivihreästä väristään.

Neptunus on Vesimiehessä ja nousee koko kuukauden ajan ennen auringonlaskua. Etelämeridiaanin planeetta ylittää vielä iltayön tunteina, joten parempia havaintomahdollisuuksia voi odottaa vasta vuosien kuluttua. Horisonttiin planeetta painuu aamuyöstä: kuukauden alussa noin 3 tuntia 20 minuuttia ennen auringonnousua ja kuukauden lopulla kello 1 aikoihin. Planeetan kirkkaus on 7,8^m ja kulmahalkaisija 2,3 kaarisekuntia.

Harrastajan tähtitaivas: Lokakuu

Linnuradan keskusta sijaitsee
Jousimiehen tähdistössä, eikä
ole koskaan näkyvissä Suomessa.
Linnunrata on mitä mainioin havainto-
kohde, sillä sen alueella
on useita kiikarihavaitsijalle
sopivia kohteita.

Lokakuussa yöt pitenevät ja lämpötilat laskevat. Pitkäaikaisten keskiarvojen mukaan pysytellään kuitenkin ns. plussan puolella, mutta kirkkaan sään sattuessa voidaan päätyä jo muutaman asteen pakkaseen. Pilvisyys ja sateisuus yleistyvät ja yleensä Tampereella ensimmäiset lumisateet koetaan tässä kuussa. Säätyyppi on muuttumassa talviseksi, jolloin korkeapaine ei välttämättä tuo mukanaan kirkasta säätä, vaan pilvet peittävät taivaan havaitsijan toiveista välittämättä.

Kesäaika päättyy sunnuntaina 27. lokakuuta kello 4. Suomessa kesäaikaa ryhdyttiin käyttämään vuonna 1981, sitä ennen yksi kokeilu oli tehty vuonna 1942. Kesäaikana noudatetaan aikaa, joka on tunnin edellä vyöhykeaikaa. Perusteluna on ollut valoisan ajan ”säästäminen” illaksi, eikä sitä näin ”tuhlaantuisi” nukkumiseen. Toinen peruste on ollut energiansäätö.

Molemmat perusteet ovat aika huteralla pohjalla; energiansäästö ei synny ja nukkumisen siirtäminen eteen- ja taaksepäin sekoittaa elämänrytmin ja biologiset kellot viikkokausiksi. Kaiken lisäksi Suomessa ja muissa Pohjois-Euroopan maissa valoisat kesäyöt tekevät valoisan ajan ”säästämisen” täysin tarpeettomaksi. Muitakin perusteluja on esitetty, mutta nekin ovat osoittautuneet lähinnä luulotteluksi.

Kesäajasta on haittaa myös tähtiharrastajille, vaikka havaitessa käytämmekin UTC-aikaa. Joudumme kuitenkin elämään muun yhteiskunnan elämänrytmissä, joten syksyllä ja keväällä kellon näyttäessä kesäaikaa, pimeä tai edes havaitsemiseen riittävä hämärä tulee tuntia myöhemmin. Myöhäisempi havaintoaika vähentää monien työssäkäyvien harrastajien mahdollisuuksia havaitsemiseen, tai sitten johtaa lyhentyneeseen yöuneen.

Syysiltojen ilona tähtitaivaalla komeilee Linnunrata. Se kulkee iltataivaalla koillisesta lounaaseen keskitaivaan kautta. Linnunrata on oma galaksimme, johon Aurinko ja planeettakunta kuuluvat. Linnunradassa lasketaan olevan noin 400 miljardia tähteä ja galaksiksi se on sieltä suuremmasta päästä. Linnunrataa massiivisempia ja tähtirikkaampia galakseja on kuitenkin melkoisen runsaasti.

Linnunradan katselemiseen omat silmät ovat parhaimmat havaintovälineet. Sen nähdäkseen mahdollisimman hyvin on hakeuduttava pois kaupunkien ja asutuskeskuksien valosaasteesta pimeälle maaseudulle. Onneksi Suomessa vielä riittää alueita jossa Linnunradan voi nähdä. Sen miljardit tähdet luovat kapeahkon himmeänä näkyvä hunnun, josta yksittäisiä tähti ilman apuvälineitä ei ole mahdollista nähdä.

Linnunrataa voi katsella myös kiikarilla. Kiikari on syytä kiinnittää kamerajalustaan, jotta kuva ei heiluisi käsien uupuessa kiikarin kannatellusta. Kiikarin koolla ei ole niin väliä, sillä mikä tahansa kiikari kokoaa valoa niin paljon, että Linnunradan tähdet ja tähtijoukot tulevat selvästi näkyville. Linnunradan tähtisumut ovat kuitenkin sen verran himmeitä, että niitä varten olisi sitten syytä hankkia niin suurikokoinen tähtikiikari kuin budjetti mahdollistaa. Mitä lähempänä kiikarin objektiivien halkaisija on 100 millimetriä sitä enemmän himmeitä kohteita voi nähdä.

Sopivia kiikarikohteita Linnunradan alueella on runsaasti: avonaiset ja pallomaiset tähtijoukot ovat osa Linnunradan rakennetta ja havaintokohteina todella kiitollisia jopa pienelle kiikarille. Näiden lisäksi tähtisumut (joista osa on todella suurikokoisia mutta himmeitä) vaativat yleensä lintukiikaria suuremman kiikarin havaintovälineekseen. Pimeään havaintopaikkaan on syytä myös hakeutua niitä nähdäkseen.

Kolmansina havaintokohteina ovat galaksit. Andromedan galaksin voi nähdä paljain silmin pimeässä paikassa. Sen läheisyydessä on Kolmion galaksi, jonka myös voi nähdä paljain silmin tosipimeässä paikassa. Linnunradan alueella ei galakseja luonnollisesti voi nähdä, mutta heti sen pohjois- ja eteläpuolelta niitä löytyy. Yleensä ne ovat kuitenkin kohtuullisen pieniä kohteita, joten kovin kiitollisia kiikarikohteina ne eivät ole.

Aurinkokunta

Kuukauden alussa Aurinko on horisontin yläpuolella noin 11,5 tuntia. Syyspäivän tasaus on vielä sen verran lähellä, että päivän pituus on vielä kutakuinkin sama koko maassa. Vasta myöhemmin marraskuussa alkaa syntyä merkittävää eroa päivän pituudessa Lapin ja eteläisen Suomen välillä. Kuukauden lopussa Aurinko on horisontin yläpuolella noin 8,5 tuntia.

Kuu on ratansa eteläisimmässä pisteessä 10.10. ja perigeumissa 11. päivänä, jolloin etäisyyttä on 370 600 km ja Kuu näkyy 32 kaariminuutin kokoisena. Pohjoisimpana Kuu on 23.11. ja apogeumissa 25. päivänä, jolloin etäisyyttä on 403 400 km ja Kuu näkyy hieman alle 30 kaariminuutin kokoisena.

Kuun vaiheet: 5.11. kello 1.35 uusikuu, kasvava puolikuu 12.10. kello 2.02, täysikuu 19.10. kello 2.38 ja vähenevä puolikuu 27.10. kello 2.40. Täydenkuun aikaan Kuun kirkkaus on –12,7^m.

Kuun puolivarjopimennys on 19.10. Se alkaa kello 0.48, on syvin kello 2.50 ja päättyy 4.52. Puolivarjopimennystä on vaikea havaita. Tällä kertaa kuitenkin voi tarkkailla Kuun eteläreunan aluetta, sillä se on lähimpänä Maan täysvarjoa. Lähellä täysvarjoa Kuun pintakirkkaus vähenee ja pimennys on todettavissa jopa paljain silmin.

Merkurius on horisontin yläpuolella vain päivällä eikä ole näkyvissä.

Venus on horisontin yläpuolella vain parikymmentä minuuttia auringonlaskun jälkeen. Onneksi se on sen verran kirkas (–4,2^m), että planeetta näkyy Auringon ollessa vielä horisontin yläpuolella kulmaetäisyyden kasvaessa kuukauden aikana 44,5°–47,0°.

Mars on näkyvissä aamutaivaalla Leijonan tähdistössä. Se nousee koko kuukauden heti kohta kello 2 jälkeen ja talviaikaan siirtymisen jälkeen kello yhden tietämissä. Etelässä se on vasta aamun valjettua, joten havainnot tehdään matalalta itätaivaalta. Planeetan kirkkaus on noin 1,5m, kulmahalkaisija noin 4,5 kaarisekuntia ja kulmaetäisyys (elongaatio) Aurinkoon kasvaa 46,7°–58,5°.

Jupiter on jo pitkään ollut Kaksosissa. Planeetta nousee koko kuukauden noin neljä tuntia auringonlaskun jälkeen ja on etelässä aamun valkenemisen aikoihin. Näin ollen Jupiteria voi havaita pitkin yötä, kuitenkin se alkaa olla riittävän korkealla vasta aamupuolella. Jupiterin kirkkaus on noin –2^m ja kulmahalkaisija hieman alle 40 kaarisekuntia. Kulmaetäisyys Aurinkoon kasvaa kuukauden aikana 78,5°–107,2°.

Saturnus laskee noin 50 minuuttia Auringon jälkeen. Saturnus sijaitsee Vaa’an tähdistössä ja sen verran etelässä, että on näkyvissä meillä parhaimmillaankin vain 15 astetta horisontin yläpuolella. Tämä tapahtuu kaiken lisäksi iltapäivän tunteina, joten planeettaa ei käytännössä voi juurikaan havaita. Kirkkaus on 0,8m tietämillä, kulmahalkaisija 15,4 kaariminuuttia ja elongaatio pienenee: kuukauden alussa se on noin 31,3° ja kuukauden lopulla vain 5,3°.

Uranus on Kalojen tähdistössä ja horisontin yläpuolella koko yön, sillä se nousee hieman ennen auringonlaskua ja laskee aamuhämärän aikaan. Planeetan kirkkaus on 5,7^m, joten pimeässä paikassa se olisi näkyvissä paljain silmin. Planeetan kulmahalkaisija on vain 3,7 kaarisekuntia, joten mitään yksityiskohtia sinertävästä pallukasta ei pystytä näkemään. Planeetta on oppositiossa 3.lokakuuta kello 16.56.

Neptunus on Vesimiehessä ja laskee aamupuolella yötä. Kulminaatio (planeetta ylittää etelämerdiaanin) tapahtuu noin 4 tuntia auringonlaskun jälkeen ja silloin se on noin 17° korkeudella. Planeetan kirkkaus on noin 8m ja kulmahalkaisija 2,33 kaarisekuntia. Näin ollen pelkästään planeetan näkeminen vaatii vähintään kiikaria havaintovälineenä, mutta suurellakaan kaukoputkella ei siitä löydy yksityiskohtia.

Komeetta C/2012 S1 (ISON) on kuukauden alkupäivinä lähellä Marsia, 2.10. jopa vain 1° 42’ etäisyydellä Vaa’an tähdistössä. Komeetta nousee aamuyöstä kello 2 tietämillä ja on etelässä noin kello 10. Laskelmien mukaan sen kirkkaus on kuukauden alussa 10,3^m ja se kirkastuu kuukauden loppuun mennessä 7,4^m kirkkauteen. Komeetan elongaatio on kuukauden alussa 47,8° ja se kasvaa aina 22.10 asti, jolloin etäisyys on 53,1°. Tämän jälkeen elongaatio pienenee nopeasti, sillä komeetan periheli on 28.11., jonka jälkeen se suuntaa kulkunsa tähtitaivaalla suoraan kohti Pohjantähteä (siis pohjoiseen) jonka se sivuuttaa 7.1.2014.