Kansainvälinen tutkijaryhmä on havainnut Skorpionin tähdistössä
olevan GJ667C tähde kiertoradalta kolme super-Maata elämän mahdollistavalla
vyöhykkeeltä. Super-Maalla ymmärretään planeettoja joiden massat sijoittuvat 1
– 10× maapalon massan välille. Tähtijärjestelmä on kolmen tähden muodostama ja
se sijaitsee noin 22 valovuoden etäisyydellä meistä.
Asian tekee erittäin mielenkiintoiseksi muutamat
ominaisuudet tässä järjestelmässä: Aikaisemmin järjestelmästä on havaittu kaksi
planeettaa. Uudet planeetat nostavat järjestelmän planeettojen määrän viiteen!
Tämän lisäksi tutkijat ovat löytäneet viitteitä kuudennesta planeetasta. Itse tähti
GJ667C on pienimassainen (1/3 Auringon massasta) M-spektriluokan tähti, jonka elämän
mahdollistava vyöhyke on hyvin kapea ja lähellä tähteä.
Planeetat sijaitsevat niin lähellä tähteään, että niiden
kiertoaika ratansa ympäri kestää vain 20–100 vuorokautta. Lähietäisyydestä
tähteen on seurauksena myös planeettojen pyörimisen lukkiutuminen kiertoaikaan ja
näin ollen ne kääntävät aina saman puolen kohti tähteään. Tilanne
rajoittaa elämän menestymistä planeettoilla, mutta ei kuitenkaan estä
sitä. Nestemäistä vettä ja samalla elämää saattaa esiintyä päivä–yö-rajan tuntumassa.
Elämän mahdollistavana vyöhykkeenä pidetään tähden ympärillä
olevaa aluetta, jolla mahdollisesti sijaitsevan kivipintaisen planeetan
pinnalla vesi pystyy esiintymään nestemäisenä. Elämän edellytyksenä lämpötilan
lisäksi pidetään ilmakehän olemassaoloa. Näiden lisäksi muitakin ehtoja pitäisi
olla, jotta elämän syntyminen olisi mahdollista. Toistaiseksi maapallon
ulkopuolella esiintyvästä elämästä ei ole tehty havaintoja, mutta tämä lienee
mahdollista muutaman vuoden kuluttua havaintotekniikkojen ottaessa
jättiharppauksia.
Pienimassaisilla ja tästä syystä himmeillä tähdillä elämän mahdollistava vyöhyke
on kapeampi ja se sijaitsee lähempänä tähteään kuin suurimassaisilla tähdillä.
Lisäksi pienimassaiset tähdet viipyvät pääsarjassa pitempään kuin
suurempimassaiset, joten elämälle otolliset olosuhteet voivat vallita pitempään.
Tästä syystä tutkijat ovat kohdistaneet astrobiologiset tutkimuksensa usein
juuri pienimassaisiin tähtien planeettoihin.
Tutkimusryhmää vetää Guillem Anglada-Escudé (University of
Göttingen, Germany) ja tutkijoina mm. Mikko Tuomi (University of Hertfordshire)
ja Enricho Gerlach (University of Turku).
Kaikkiaan tutkijoita on mukana kahdeksasta yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta.
Tutkimuksesta raportoitiin Astronomy & Astrophysics -tiedejulkaisun
heinäkuun numerossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti