Komeetta tähtienvälisestä avaruudesta

KAK/ ESA:n tiedote – Tähtitieteilijät ovat vahvistaneet harvinaisen vierailijan löytämisen: komeetta tulee Aurinkokunnan ulkopuolelta.

Löytö on saanut luettelotunnuksen 3I/ATLAS, ja se on hiljattain tunnistettu tähtienvälinen kohteeksi. Se on vasta kolmas laatuaan koskaan havaittu kuuluisien 1I/Oumuamua vuonna 2017 ja 2I/Borisov vuonna 2019 jälkeen. Suomessa ^[1] useampaan kameraan 23.10.202022 tallentunut meteorin aiheuttanutta pienkappaletta pidetään ilmeisesti sen verran vähäpätöisenä, että sille ei ole kansainvälistä I-tunnusta annettu.

Komeetta näkyy himmeänä pisteenä kuvan keskellä. Muut kohteet ovat taustataivan tähtiä, joiden suhteen komeetta liikkuu.  Kuva ESA/Las Cumbres Observatory.

Komeetta havaittiin ensimmäisen kerran 1. heinäkuuta 2025 Asteroid Terricular-impact Last Alert System (ATLAS) -teleskooppilla (Río Hurtado, Chile). Sen epätavallinen suunta herätti heti epäilyksiä kappaleen alkuperäksi tähtienvälistä avaruutta. Tämän vahvistivat myöhemmin tähtitieteilijät ympäri maailmaa, ja kohde sai tunnuksen 3I/ATLAS, mikä osoittaa sen aseman kolmantena tunnettuna tähtienvälisemä matkaajana.

3I/ATLAS on tällä hetkellä noin 670 miljoonan kilometrin etäisyydellä Auringosta ja lähestyy periheliä, jonka se saavuttaa lokakuun lopulla 2025. Periheli on Marsin kiertoradan sisäpuolella. Kappaleen kooksi arvioidaan olevan jopa 20 kilometriä halkaisijaltaan ja sen nopeus noin 60 km/s suhteessa Aurinkoon. Nopeus on sen verran suuri, että se tulee myös poistumaan Aurinkokunnastamme aikanaan. 3I/ATLAS ei aiheuta vaaraa maapallolle, sillä se ei tule lähemmäksi Maata kuin 240 miljoonaa kilometriä, yli 1,5 au:n etäisyydelle.

Heti lähestyvän kappaleen havaitsemisen jälkeen automaattiset havaitsemisjärjestelmät varoittivat ESA:n tähtitieteilijöitä, jotka osallistuvat vanhempien havaintojen kartoitukseen, jotta komeetan rata voitaisiin määrittää mahdollisimman tarkasti. Tämä toiminta ja tehtävä tunnetaan nimellä ‘precovery. ’

ESA-tähtitieteilijät käyttävät kaukoputkia Havaijilla, Chilessä ja Australiassa seuraamaan komeetan etenemistä. Jotkut näistä kaukoputkista ovat ESA: n omistuksessa, ja toisia voidaan käyttää pitkäaikaisten kumppanuussopimusten ansiosta. Nämä ponnistelut ovat osa ESA: n laajempaa tehtävää havaita, seurata ja luonnehtia maapallon lähellä tulevia kohteita (NEO), vaikka 3I/ATLAS ei olekaan yksi niistä.

Lähestyvä 3I/ATLAS on aktiivinen komeetta. Jos se lämpiää riittävästi lähestyessään Aurinkokuntamme sisäosia, se voi tuottaa itselleen pyrstön. Ensimmäiset merkit pyrstön muodostumisesta onkin jo havaittu ja tästä syystä sitä pidetään komeettana. Perihelin aikaan komeetta sijaitsee samalla suunnalla kuin Aurinko Maasta katsottuna. Näin ollen se ei ole näkyvissä, mutta sen odotetaan ilmaantuvan näkyviin joulukuun alussa. Tällöin se on jälleen havaittavissa ja mahdolliset perihelin aikaiset muutokset tulevat näkyviin.

Se, mikä tekee tähtienvälisistä kohteista niin poikkeuksellinen, on alkuperä. Vaikka jokaisella planeettakuntamme planeetalla, kuulla, asteroidilla ja komeetalla on yhteinen alkuperä, tähtienväliset vierailijat ovat todella ulkopuolisia. Ne ovat muiden planeettajärjestelmien jäännöksiä, joilla on erilainen synty- ja kehityshistoria, ja ne voivat kertoa meille paljon lisää maailmankaikkeuden toiminnasta.

Havainnekuva Comet Interceptor mission luotaimista lähestymässä komeettaa. Kuva ESA.

Tulipa komeetat tähtienvälisestä avaruudesta tai omaan Aurinkokuntaamme kuuluvasta Oortinpilvestä, ne tarjoavat mahdollisuuden tutkia niiden ainukertaisia piirteitä ja ominaisuuksia. ESA valmisteleekin operaatiota ”Comet Interceptor mission” ^[2], jossa vuoden 2029 aikana sijoitetaan luotain Maan Lagrangen pisteeseen (L2). Luotain ”pysäköidään” sinne odottamaan sopivaa komeettaa, jonka luotain voisi tavoittaa.

Jos tällainen komeetta havaitaan, niin pysäköity luotain lähettää kaksi mukanaan kuljettamaa pienempää luotainta kohtaamaan tulijan. Kahdella luotaimella voidaan havaita komeetta eri puolilta ja eri etäisyyksiltä, jolloin mahdollisesti saatava data on mahdollisimman monipuolista ja samalla se tarjoaa tarkastella kohdetta 3D-tilassa. Ei ole mitään varmuutta siitä, tuleeko tällaista komeettaa sinä aikana, jonka luotain voi toimia, mutta sillä on kuitenkin paljon paremmat mahdollisuudet onnistua tehtävässä kuin vasta sitten Maasta lähetettävällä luotaimilla.

 

Viitteet

[1] Voit lukea tästä tapahtumasta Avaruusmagasiinin artikkelista ”Tähtienvälinen meteoroidi hipaisi maapallon ilmakehää”  ja Tähdet ja avaruus -lehti no. 2/2023: Mikko Suominen ja Marko Pekkola: ”Suomen yllä viiletti tähtienvälinen meteoroidi.”

[2] Lue artikkeli ”Top five questions Comet Interceptor will help answer” .

Hyödyllistä tietää

Lue myös ESA:n englanninkielinen artikkeli ”How are comets named?”

 

Asteroidi 2024 YR4 lähiohittaa maapallon joulukuussa 2032

Hieman yli kuukausi sitten (27.12.2024) havaittu asteroidi 2024 YR4 kulkee maapallon ohi noin 99 % varmuudella joulukuun 22. päivänä vuonna 2032. Lähimmillään asteroidi voisi olla vain 755 km etäisyydestä maanpinnasta. Todellisuudessa etäisyys voi olla hieman suurempi, sillä todennäköisesti ohitusetäisyys on noin 130 000 km. Sekään ei ole paljoa, vain kolmannes Kuun keskietäisyydestä, mutta kuitenkin sen verran, että asteroidi ei tule törmäämään maapalloon.

Havainnekuva Maata lähestyvästä asteroidista. Kuva © Kari A. Kuure.

Toistaiseksi tiedämme asteroidista hyvin vähän. Jopa sen rata on jonkin verran epävarma ja kaiken lisäksi ensimmäinen tunnettu havainto siitä on 25.12.2024, siis vain samalta päivältä, kun se ohitti maapallon. Lähiohitus jäi huomaamatta ja virallinen ensihavainto tehtiin Asteroid Terrestrial-impact Last Alert System (ATLAS) -järjestelmän teleskoopilla siis pari vuorokautta ohittamisen jälkeen. Radan tarkempi määrittely tarvitsee runsaasti uusia havaintoja, mutta huhtikuuhun mennessä asteroidi on edennyt niin kauas Maasta, että sitä ei voida havaita suurimmillakaan kaukoputkilla ennen vuoden 2032 lähiohitusta.

NASA on tehnyt asteroidista kokoarvion. Se perustuu asteroidin havaittuun kirkkauteen. Tästä syystä laskelmissa on paljon oletuksia ja virhemarginaali on suuri. Tällä hetkellä sen kooksi arvioidaan 40 ja 100 metrin väliin, todennäköisimmin noin 55 metriä. Kappaleella on siis riittävästi kokoa ja massaa saadakseen aikaa merkittävää paikallista tuhoa törmäyksellään. Lievimmillään sen vaikutus olisi, jos se pirstoutuisi ilmakehässä samoin kuin vuonna 1908 kesäkuussa Tunguskassa tapahtui. 

Asteroidin 2024 YR4 kapea törmäysriskikäytävä. Kuva Daniel Bamberger/Wikimedia Commons (CC BY-SA 4.0).

 

Jos asteroidi päätyisi maanpintaa asti, tuloksena olisi törmäyskraatteri, joka olisi verrattavissa Arizonassa olevaan Barringerin kraatteriin, jonka halkaisija on noin 1,2 km ja syvyys 170 m. 2024 YR4:n törmäyksen täydellisen tuhon alue olisi laajuudeltaan noin 100 km (säde noin 50 km) ja sen ulkopuolellakin laajalla alueella vahingot olisivat merkittäviä, riippuen hieman siitä olisiko törmäysalue merellä vai mantereella. Merialueella törmäys aiheuttaisi muiden vaikutusten lisäksi valtaisan tsunamin. Joka tapauksessa asteroidin törmäys tuottaisi ilmakehään runsaasti pölyä, joten ilmastolliset muutokset olisivat merkittäviä, luultavasti se aiheuttaisi maapallon keskilämpötilan laskun useilla asteilla monen vuoden ajaksi.

Asteroidi 2024 YR4 on luokiteltu Apollo-asteroidiksi. Sen periheli (0,8528 au) on Maan radan sisäpuolella ja apheli (4,226 au) Marsin ja Jupiterin ratojen välissä. Lisäksi radan solmupiste on Maan radan tuntumassa, joka tekee siitä huomattavan riskitekijän. Tällä hetkellä sen törmäysriskin arvio Torinoasteikolla 3, joka tarkoittaa noin 1,3 % todennäköisyyttä törmäykseen. Riski ei ole kovin suuri, mutta se on kuitenkin merkittävä, vain Apophis:n riski on suurempi. Huhtikuun 13. päivän 2029 Apohisin törmäysriski on noin 2,4 % ja 13.4.2036 tätäkin suurempi. Apophis on myös merkittävästi suurempi asteroidi, keskihalkaisijan ollessa noin 370 m.

Vaikka asteroidi 2024 YR4 todennäköisesti menee ohi vuonna 2032, sen luoma törmäysvaara ei poistu. Asteroidin radat muuttuvat jokaisella lähiohituksella ja muutos voi olla sen suuntainen, että törmäys lopulta tapahtuu. Toistaiseksi emme pysty tätä riski poissulkemaan. Tukijat arvioivat, että asteroidin luoma uhka on seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana edelleen noin 1 % luokkaa.

2024 YR4 saattaa olla myös sen kokoinen, että tarvittaessa voitaisiin ryhtyä torjuntatoimiin. Sopivan kokoisilla usealla törmäyttimellä ehkä voitaisiin muuttaa sen rataa siten, että lyhin etäisyys Maahan kasvaisi ja törmäysriski näin ollen pienenisi. Joka tapauksessa asteroidi tulee olemaan lähivuosikymmenien aikana tarkan seurannan kohteena, kuten tietysti kaikki muutkin Maata lähestyvät asteroidit ovat.