Daniel K. Inouye Solar Telescope aloitti tieteellisen toimintansa

Uusin aurinkoteleskooppi, Daniel K. Inouye Solar Telescope, on aloitta tieteellisen toimintansa 23 helmikuuta. Teleskooppi on kookkain aurinkoteleskooppi mitä tähän mennessä on rakennettu. Sen virallinen ensivalon kuva julkaistiin reiluvuosi sitten. Kuva oli otettu jo yli kaksi vuotta sitten. Ensivalon kuvan ottamisen jälkeen teleskooppia on hiottu tutkimuskelpoiseksi ja nyt se on siis valmistunut tutkijoiden käytettäväksi.

Auringonpilkut kuvattiin uudella aurinkoteleskoopilla. Kuva NSO/AURA/NSF.

Teleskoopin suuresta koosta ja uusimpien teknisten instrumentti ansiosta, sen erotuskyky on ennenäkemättömän tarkka. Pienimmät erotettavissa olevat yksityiskohdat Auringosta ovat luokkaa 20 km halkaisijaltaan. Näin suuri erotuskyky antaa tutkijoille mahdollisuuden selvittää Auringon toimintaa aivan uudella tasolla kuin tähän asti.

Ensimmäisen vuoden tieteellisten havaintojen lisäksi teleskoopin rakentajat tarkkailevat erityisesti tarkkailevat laitteistojen teknistä toimintaa. Jos jotakin ongelmaa ilmenee, ne joudutaan korjaamaan ennekuin tutkimusohjelmia voidaan jatkaa. Toisaalta, tätä edeltävä vaihe oli kaksi vuotta pitkä, joten ainakin suurimmat ja yleisimmät ongelmat ovat varmastikin tulleet korjattua.

Katso video uudesta aurinko-observatoriosta

https://nso.edu/wp-content/uploads/2022/02/BROLL_DKIST_PRESS.mp4

Huomatukset

Avaruusmagasiinissa on kerrottu teleskoopista artikkelissa

https://avaruusmagasiini.blogspot.com/2020/12/uusi-aurinko-observatorio-julkaisi.html

Uusi aurinko-observatorio julkaisi ensivalon kuvan

Mauin saarelle (Havaiji) valmistumassa oleva Daniel K. Inouye Solar Telescope (DKIST) on julkaissut virallisen ensivalon valokuvan Auringosta. Kuva ei kuitenkaan ole aivan uusi, sillä se otettiin jo tammikuun 28 päivänä. Vaikka observatoriossa oli jonkin verran vielä viimeisteltävää, sen havaintotoiminta koronaepidemiasta huolimatta on pääsemässä tuotannolliseen käyttöön viime heinäkuussa.

Virallinen ensivalon valokuva Auringosta ja sen pilkusta. Kuva on otettu tammikuun 28. päivänä tänävuonna. Kuva DKIST.

Observatorion rakentamispäätös tehtiin vuonna 2010, jolloin valmistumisajankohdaksi sovittiin vuosi 2017. Mutta kuten kaikissa rakennusprojekteissa, ensimmäinen arvio valmistumisajankohdasta siirtyi, tässä tapauksessa peräti kolmella vuodella. Ensimmäisiä testivalokuvia päästiin ottamaan viime joulukuussa.

Valmistumisvaiheessa oleva aurinkokaukoputki observatorioon asennettuna. Kuva DKIST.

 

Aurinkoteleskoopin pääpeili on 4,24 metriä halkaisijaltaan ja sen valovoima on f/2. Tosin, peilin ulkoreuna on peitetty, joten tehollinen halkaisija on 4 metriä. Rakenteellisesti peili on hyvin ohut, vain 75 mm paksu. Kaukoputken kokoonpano on off-axis Gregorian -tyyppinen eli pääpeili on paraboloidi ja 0,65 m piikarbidista valmistettu apupeili on ellipsoidi. Lisäksi kaukoputkessa on adaptiivinen optiikka, jolla ilmakehän aiheuttamat häiriöt ja kuvan vääristymät saadaan tehokkaasti poistettua. Erotuskyky onkin ennen näkemättömän suuri, sillä Auringosta silla saadaan havaittavaksi alueet, jotka ovat vain 20 km kokoisia.

Observatorio tarkkailee Aurinkoa hyvin monella aallonpituudella. Optisesti havaintoja tehdään kahdeksalla lähi-uv, näkyvän valon ja lähi-infrapunaisen valon aallonpituudella.

Obsevatoirioriorakennus Mauilla. Kuva DKIST.