Kaasunauha kiertää Linnunratamme mustaa aukkoa

Taiteilijan näkemys Linnunradan
mustaa aukkoa kiertävästä
Kaasunauhasta. Kuva ESO.

Linnunratamme keskustassa oleva noin 4 miljoonan Auringon massainen musta aukko on epätavallisen rauhallinen. Siihen putoava ainemäärä on hyvin vähäinen ja niinpä se ei tuota tällä hetkellä pyörimisakselinsa suuntaista hiukkassuihkua. Nyt uusimmat tutkimukset ovat paljastaneet, että tilanne ei ole aivan näin tyyni, vaan galaksimme keskustassa noin kolmen maapallon massainen kaasupilvi on kiertymässä mustan aukon ympäri.

Pilven alkuperää ei tunneta, mutta tutkijat arvelevat sen syntyneen mustaa aukkoa hyvin lähellä kiertävien tähtien synnyttämästä tähtituulesta. Pilvessä ei ole havaittavissa tähteä, joka olisi voinut olla sen alkulähteenä.

Itse kaasupilvi on venynyt joutuessaan radallaan suhteellisen lähelle mustaa aukkoa. Pilven vauhti on noin 1 % valonnopeudesta (noin 3 000 km/s) mutta sen ääripäiden välinen nopeusero on peräti 500 km/s. Pilven etupää on jo ohittanut mustaa aukkoa lähinnä olevan radan pisteen, mutta jälkipää on edelleen lähestymässä sitä.

VLT-teleskoopin tuottama kuva
kaasunauhasta. Kuva ESO.

Linnunradan keskusta sijaitsee Jousimiehen tähdistön alueella eteläisellä tähtitaivaalla. Keskustan alue on sen verran etelässä, että se ei nouse Suomessa horisontin yläpuolelle. Sen sijaan jo Välimeren seudulla alue on näkyvissä. Visuaalisesti siinä ei ole kovinkaan paljoa nähtävää, sillä tummat pölypilvet peittävät galaksimme keskustan. Havaintoja alueen tapahtumista voidaan tehdä radioaalloilla sekä infrapunaisen ja röntgensäteilyn aallonpituuksilla. Keskustan alue tunnetaankin radiotähtitieteessä Sagitarius A* (Sgr A*) radiolähteenä.

Saksalais-yhdysvaltalainen tutkimusryhmä käytti havaintoihinsa ESOn VLT-kaukoputkea havaintolaitteineen yli 20 tuntia. ESO on Euroopan eteläinen observatorio, jonka observatoriot sijaitsevat Chilessä: La Silla, Paranal ja Chajnantor. VLT-teleskoopit (4 kpl) sijaitsevat Parnalissa.

Chandra-röntgenkaukoputken ottama
kuva Linnunradan keskustan
alueesta eri vuosina. Kuva Nasa.

ESOon kuuluu viisitoista eurooppalaista jäsenvaltiota: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta.