Artemis 1: lähtö on lauantaina

Maanantaiksi suunniteltu Artemis 1 -lennon lähtö viivästyi yhden rakettimoottorin jäädytysongelman vuoksi. NASAn insinöörit uskovat selvittäneensä ongelman syyn ja aloittavat jäähdyttämisen hieman aikaisemmassa vaiheessa lähtölaskentaa.

Seuraava lähtöajankohta on lauantaina 3.9. kello 21.17 Suomen aikaa.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaisesti tällä lennolla, seuraava, Artemis 2, on miehitetty. Se tekee kuitenkin samanlaisen testilennon Kuun ympäri kuin nyt Artemis 1 tulee tekemään. Artemis 2 -lento olisi lähdössä vuonna 2024. Ensimmäinen Kuuhun laskeutuva miehitetty lento, Artemis 3, voi olla vuorossa vuonna 2025. Laskeutuminen tehtäneen lähelle Kuun etelänapaa.

Ensimmäisen laskeutuvan Artemislennon suunnitellut laskeutumispaikat Kuun etelänavan seudulla. NASA tekee valintansa laskeutumispaikasta myöhemmin. Kuva NASA.

Artemis 1 lento on alkamassa

NASA laukaisee ensimmäisen Artemis-lennon maanantaina 29. elokuuta noin kello 16.30 Suomen aikaa. Lento on miehittämätön ja se ensimmäinen testilento Kuun kiertävällä radalla. Lennon pituus on kaikkiaan noin 42 vuorokautta. Jos lento alkaa suunnitellusti, paluun pitäisi tapahtua lokakuun 10. päivänä Tyyneen valtamereen.

Artemis 1 -lento valmiina laukaisuun. Kuva NASA.

Kantorakettina on SLS ja laukaisu tapahtuu Kennedyn avaruuskeskuksen laukaisualustalta 39B, joka on laukaisualusta 39A viereinen. Apollo 11 lento alkoi laukaisualustalta 39A. SLS-kantoraketin ensimmäisessä vaiheessa on neljä RS-25 moottoria, jotka kiidättävät raketin 90 sekunnissa ilmakehän ulkopuolelle. Raketissa on myös kaksi kiinteää ajoainetta käyttävää kiihdytinrakettia, jotka ovat käytössä lähdöstä alkaen kahden minuutin ajan. Sen jälkeen ne poistetaan tehtävänsä tehneenä.

Ensimmäisen rakettivaiheen polttoaine tulee käytetyksi noin kahdeksassa minuutissa, jonka jälkeen se irrotetaan samoin kuin pelastustorni. Tämän jälkeen käynnistyy nestemäistä ajoainetta sisältävä kiihdytinvaihe (ICPS), jonka moottorit kiihdyttävät kuulennolle menevää Orion-hyötykuormaa (mm. miehistömoduulia) noin kahden tunnin ajan. ICPS irrotetaan ja se laukaisee kymmenen pientä satelliittia (CubeSats) radalle Kuuhun menevälle radalle. Orionin huoltomoduuli on eurooppalaisvalmisteinen ja se on ESA osuus lennoista. Orionissa on osittain suomalaisvalmisteinen säteilymittari, joka mittaa säteilyolosuhteita lennon aikana ja tulevilla lennoilla miehistön saamaa säteilyannosta.

Artemis 1 -lennon vaiheet ja rata. Kuva NASA.

Lento Kuuhun kestää muutaman vuorokauden ja saavuttaessaan sen, Orion ohittaa sen noin 100 km korkeudelta. Sen jälkeen alus kiertää Kuun hyvin pitkällä radalla, jonka etäisin piste on 64 000 km etäisyydellä Kuusta. Tässä vaiheessa syntyy uusi ennätys, sillä edellinen ennätys oli ”vain” 48 000 km ja sen teki Apollo 13 lento.  Paluuvaiheen aikana Orion ohittaa jälleen Kuun hyvin läheltä ja suuntaa kohti maapalloa. Orion alus saapuu muutaman vuorokauden kuluessa Maan ilmakehään ja laskeutuu laskuvarjojen varassa Tyynen valtamereen San Diegon rannikolla.

Havainnekuva Orion aluksen ja siihen kiinnitetyn eurooppalaisvalmisteisen huoltomoduulin lennosta lähellä Kuun pintaa. Kuva ESA/NASA.

Laskeutuvaa Orion-alusta on vastassa erikoisvalmisteinen laiva, jonka uumeniin avaruusalus hinataan. Vastaanottajat pyrkivät pelastamaan myös käytetyt laskuvarjot ja koteloiden kannet.

Artemis 1 -lento on miehittämätön. Lennon tarkoituksena on testata kaikki järjestelmät hyvin perusteellisesti, jotta tulevat miehitetyt lennot olisivat turvallisia toteuttaa. Huolimatta siitä, että lennon suuret linjat muistuttavat jossain määrin Apollo-lentojen kaavaa, kaikki laitteet on valmistettu nykyvaatimusten mukaisesti. Tällä kertaa ei ole minkäänlaista avaruuskilpaa siitä, kuka ehtii ensimmäisenä Kuuhun kuten 1960-luvulla, joten lentoihin voidaan valmistautua huolellisesti ja turvallisuutta ajatellen.

Laskeutuminen tapahtuu mereen, aivan samoin kuin Apollo-lennoilla. Kuva NASA.

Artemis 1 lennon avulla saatetaan matkaan CubeSats-satelliitit, jotka tekevät tieteellisiä havaintoja Kuusta ja sen ympäristön olosuhteista. Yksi satelliiteista käyttää aurinkopurjetta, jonka avulla se yrittää tavoittaa Maata lähestyvän asteroidin. Lisäksi pari satelliittia on ns. demostraatiolaitteita, joilla pyritään todentamaan työntövoimalaitteiden (propulsio) toimintaa. Lisäksi joitakin havaintolaitteita on Orion-aluksessa ja ne tietysti palaavat Maahan Orionkin mukana.

Kuvassa Orion-aluksen "kapteeni" lennon aikaisessa avaruuspuvussa. Kuva NASA.

Vaikka lento on miehittämätön, siinä on mukana kolme ”matkustajaa”. Lennon komentajan istuimeen on kiinnitetty ihmistä vastaava nukke laukaisuaikaisessa avaruuspuvussa. Sen lisäksi muilla istuimilla on kaksi torsoa, joista toinen on naisvartalon ja elimet sisältävä. Toinen torso vastaa miehen anatomiaa. Kaikki ”matkustajat” on täytetty erilaisilla passiivisilla ja aktiivisilla antureilla ja mittalaitteilla. Passiivisia antureita on yli 5 600 ja aktiivisia mittalaitteita 34. Miestorso on puettu suojaliiviin, kun naistorsolla ei liiviä ole. Suojaliivin tarkoituksena on selvittää sen kykyä suojata astronautteja säteilyltä lennon aikana.

Atermis 1 -lennon "miehistö". Kuva NASA.