Heinäkuun loppupuolelta (17.7.) elokuun loppupuolelle (24.8.) on mahdollisuus nähdä taivaalla perseidien meteoriparveen kuuluvia meteoreja. Parven maksimi on tänä vuonna elokuun 12. päivän iltana, joten runsaimmin niitä voitaneen nähdä yö 12./13. pimeimpinä tunteina. Parven säteilypiste (radiantti) on Perseuksen tähdistön alueella ja Suomessa näkyvissä koko yön. Näin ollen meteoreja voidaan nähdä heti kun taivas on tummentunut riittävästi.
Perseidien parveen kuulunut meteori elokuussa 2022. Iso kirkas kohde ei ole Kuu, vaan Falcon 9 kantoraketin jarrutuspoltto. Kuva © Tampereen Ursa + Kari A. Kuure. |
Parvi on syntynyt komeetta Switft-Tutle:sta irronneesta pölystä sen ollessa lähellä periheliä. Viimeksi näin tapahtui komeetan ollessa perihelissä 12.12.1992. Komeetan kiertoaika on noin 135 vuotta ja se on lukkiutunut suhteessa 1:11 Jupiterin kiertoaikaan. Todellisuudessa komeetan kiertoaika vaihtelee joitakin vuosia ja seuraavan perihelin 12.7.2126 jälkeen se on 136,2 vuotta. Edellisen kierroksen (periheli 23.8.1862) kiertoaika muodostui 131,7 vuoden mittaiseksi.
Komeetan havaitsi ensimmäisen kerran Lewis Swift
heinäkuun 16. vuonna 1862 ja heinäkuun 19. Horace Parnell Tuttle, joiden
nimillä komeetta tunnetaan paremmin kuin sen virallisella luettelotunnuksella
1861 O1. Edellisen perihelin aikaan sen havaitsi ensimmäisenä japanilainen
tähtitieteilijä Tsuruhiko Kiuchi huhtikuussa 1995 komeetan ollessa 8,6
au:n etäisyydellä Auringosta.
Komeetta kiertää Aurinkoa radalla, joka tuo sen aika ajoin
lähelle Maata. Nykyisellä radalla se voi tulla jopa 130 000 km etäisyydelle
Maasta, siis vain 1/3 Kuun keskietäisyydestä. Komeetalla on taipumus ”myöhästellä”
laskennallisista periheleistä. Vuonna 1973 laskettiin komeetan periheli, josta
komeetta myöhästyi 17 vuorokautta. Vastaavasti seuraavakin periheli näyttää
myöhästyvän 15 vuorokautta. Maan komeetta ohittaa 5.8.2126 22,9 miljoonan km
etäisyydeltä. Lähiohitukset ovat kuitenkin mahdollisia ja näin ollen
törmääminen Maahan tai Kuuhun ei ole täysin poissuljettu mahdollisuus. Näin
tuskin kuitenkaan käy pariin vuosituhanteen.
Parveen kuuluvat meteorit ovat hyvin nopeita. Suhteellinen
nopeus on noin 60 km/s, joten yksittäisen meteorin näkymisaika on noin 1/3 – ½ sekuntia,
siis käytännössä lyhyitä välähdyksiä. Havaintoja voi tehdä paljain silmin tai
valokuvaamalla. Havaintopaikaksi pitäisi valita paikka, jossa on valosaastetta
mahdollisimman vähän. Elokuun yöt voivat olla viileitä ja kosteita, joten nämä
asiat pitää ottaa huomioon varustauduttaessa havaintoretkelle.
Lisää luettavaa meteorien havaitsemisesta on näistä
linkeistä:
Avaruusmagasiini:
Tänä vuonna perseidit voivat olla tavallista runsaampia (2016)
Tampereen Ursa: Usein kysytyt kysymykset