Syksyisellä iltataivaalla Linnunrta näyttää kulkevan koillisesta lounaaseen. |
Lokakuussa ilta pimenee yöksi jo suhteellisen varhain. Tämä
osaltaan helpottaa harrastajia, sillä yövalvomisen määrää voi vähentää.
Havaintokelit eivät kuitenkaan iltataivaalta ole kovinkaan kehuttavia, joten
jos vain mahdollista, varsinaiset havainnot voisikin siirtää aamuyölle.
Kaikille harrastajille voin suositella iltaisin etsiytymista pimeään paikkaan ihastelemaan Linnunrataa. Se ulottuu koillisesta lounaaseen kulkien keskitaivaan kautta ja näkyy hohtavana utumaisena vyönä. Sen eteläosassa voi tarkkasilmäinen havaitsija tumman vyön ("Suuri repeämä"), joka on spiraalihaaroissa esiintyvää pimeää ja kylmää pölyä ja se estää Linnunradan kirkkaimpien osien näkymisen meille.
Linnunradan keskustan suunta on Jousimiehen tähdistössä juuri ja juuri sen verran etelässä, että se ei koskaan nouse Suomessa horisontin yläpuolelle. Etelän maissakaan suoraa näköyhteyttä galaksimme keskustaankaan ei ole, sillä sekin peittyy tummiin pölypilviin.
Aurinko on Tampereen
horisontin yläpuolella kuukauden alkupuolella noin 11,5 tuntia ja loppupuolella
noin 8,5 tuntia. Auringon näennäinen koko on noin 32 kaariminuuttia.
Kuun vaiheet.
Kasvava puolikuu 1.10. kello 19.33, täysikuu 8.10. kello 10.51, vähenevä
puolikuu 15.10. kello 19.12, uusikuu 23.10. kello 21.57. ja toinen kasvava
puolikuu 31.10. kello 2.48.
Merkurius näkyy
aamutaivaalla kuukauden jälkipuoliskolla. Aluksi sen nousuaika horisontista on
niin lähellä auringonnousua, että havaintojen tekeminen on lähes mahdotonta.
Merkurius nousee 19.10. jo puoli tuntia ennen auringonnousua, joten sen
havaitseminen lienee mahdollista.
Kuukauden loppuun mennessä nousuaikoihin
kertyy eroa jo 2 tuntia 13 minuuttia. Kuukauden lopulla elongaatio on kasvanut
18,3 asteeseen ja planeetan kirkkaus on –0,2m . Planeetta näkyy
tällöin myös suhteellisen suurena kohteena, kulmahalkaisija on 7,4
kaarisekuntia.
Venus näkyy
lähellä Aurinkoa ja sen vuoksi näkyvissä vain päiväaikana. Planeetan kirkkaus
on ”vain” –3,8m , joten paljain silmin sitä on vaikea havaita. Sen
sijaan tietokoneohjatulla kaukoputkella se pitäisi löytyä kuvakenttään
suhteellisen helposti.
Kuukauden loppupuolella päivähavainnoissa pitäisi olla erityisen varovainen, sillä Venuksen ja Auringon välinen etäisyys on lyhyimmillään vain 1 aste. Venuksen yläkonjunktio on 23.10. kello 21.36. Suositeltavaa onkin tehdä havaintoja Venuksesta vain valokuvaamalla. Yläkonjunktion aikaan Venus näkyy 9,7 kaarisekunnin kokoisena.
Kuukauden loppupuolella päivähavainnoissa pitäisi olla erityisen varovainen, sillä Venuksen ja Auringon välinen etäisyys on lyhyimmillään vain 1 aste. Venuksen yläkonjunktio on 23.10. kello 21.36. Suositeltavaa onkin tehdä havaintoja Venuksesta vain valokuvaamalla. Yläkonjunktion aikaan Venus näkyy 9,7 kaarisekunnin kokoisena.
Mars on näkyvissä
iltataivaalla, sillä se laskee horisonttiin noin tunnin auringonlaskun jälkeen.
Kuukauden loppupuolella planeetta painuu horisonttiin noin kaksi tuntia
auringonlaskun jälkeen. Valitettavasti
Mars on hyvin etelässä Jousimiehen tähdistössä, joten sen näkyminen sijoittuu
vain lähelle horisonttia, jonka vaalea taivas tekee Marsin näkymisestä lähes mahdottoman. Pienenä kohteena (kulmahalkaisija vain noin 5,8
kaarisekuntia) mitään yksityiskohtia näissä olosuhteissa ei pysty näkemään.
Marsin kirkkaus on noin 0,9m.
Komeetan lähiohitus saattaa saada aikaan Marsin paikallisten magneettikenttien alueilla revontulien esiintymistä. Kuva Nasan tuottamasta videosta. |
Mars on tässä kuussa erityisen suuren mielenkiinnon
kohteena, sillä komeetta C/2013 A1
(Siding Spring) ohittaa 19.10. kello 21:28 planeetan hyvin läheltä.
Laskelmat osoittavat ohitusetäisyyden olevan lyhyimmillään vain 132 000
km. Aikaisemmin pidettiin mahdollisena, että komeetta voisi jopa törmätä
Marsiin, vaikkakin mahdollisuudet tähän olivat hyvin pienet. Nyttemmin
törmäysmahdollisuus on suljettu täydellisesti pois. Komeetan ja Marsin välinen
kohtaamisnopeus on 56 km/s.
Jupiter sijaitsee
Kravun tähdistössä ja on hyvin näkyvissä aamuyöstä. Kuukauden alussa se nousee
noin 1.30 tietämillä ja kuukauden lopulla jo heti kohta kello 23 jälkeen. Jupiterin
kirkkaus on –1,8m ja kulmahalkaisija noin 35 kaarisekuntia.
Saturnus laskee
horisonttiin noin tunti auringonlaskun jälkeen koko kuukauden ajan. Saturnuksen
kirkkaus on noin 0,7m ja kulmahalkaisija 15,4 kaarisekuntia.
Saturnus sijaitsee Vaa’an tähdistössä.
Uranus on Kalojen
tähdistössä ja horisontin yläpuolella koko yön. Kuukauden loppupuolella
Uranuksen lasku horisonttiin tapahtuu noin 2,5 tuntia ennen auringonnousua.
Uranuksen kirkkaus on 5,7m ja kulmahalkaisija 3,7 kaarisekuntia.
Uranus on suhteellisen helppo kohde havaittavaksi pienelläkin kaukoputkella tai
kiikarilla. Tosin planeetan tunnistaminen tähtien joukosta vaatii hyvän tähtikartan
tai tietokoneohjatun kaukoputken. Riittävän kirkkaasta kuvasta Uranus on tunnistettavissa
sinivihreästä väristään.