Auringon ja Maan välinen etäisyys on lyhin tammikuun 3. päivänä. Piirros © Kari A. Kuure. |
Tammikuun 3 päivän aamuna kello 00.49 maapallo ohittaa
radallaan Aurinkoa lähinnä olevan pisteen, perihelin. Tällöin Maan ja Auringon
välinen etäisyys on 147 100 175 km ja meille Aurinko näkyy 32’ 31”
kokoisena. Ratadynamiikasta johtuen maapalloon ratanopeus on suurin 30,4 km/s
ja tästä johtuen Auringon näennäinen liike taivaalla tähtien suhteen on myös
suurin 1,002 astetta vuorokaudessa.
Perihelipäivänä auringonnousu tapahtuu Tampereen horisontin
mukaan kello 9.45, etelässä Aurinko näkyy 5,6 asteen korkeudella kello 12.29 ja
auringonlasku tapahtuu kello 15.14. Päivällä on siis pituutta 5 tuntia 29
minuuttia.
Alkavan vuoden ensimmäinen meteoriparvi, kvadrantidit, ovat
maksimissaan perihelipäivänä. Meteoriparven radiantti sijaitsee jo poistetun
tähtikuvion, Kvadrantin, alueella. Nykyisissä tähtikartoissa alue sijaitsee Karhunvartijan
tähdistön pohjoisosassa. Radiantti on 77° korkeudella (etelässä) kello 8.56,
joten parasta havaintoaikaa on aamuyö, vaikkakin radiantti on sirkumpolaarinen
ja näkyvissä koko yön.
Kvadrantidit ovat runsas meteoriparvi, sillä sen zeniittituntiluvuksi
(ZHR) ilmoitetaan 120. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi havaitsija parhaimpaan
aikaan voi nähdä joitakin kymmeniä meteoreja tunnin aikana. Kvadrantideja
voidaan nähdä tammikuun 1.–5.1. välisenä aikana. Tänä vuonna Kuu häiritsee
jonkin verran meteorien havainnointia sillä se on valaistunut 39 % osuudella.
Planeettasuora 3.1.2016 päivän aamuna. Piirros © Kari A. Kuure. |
Meteorihavaitsijan on syytä huomioida, että kvadrantidien
kanssa samaan aikaan taivaalla voi näkyä joitakin Coma Berenicideihin kuuluvia
meteoreja. Niiden radiantti kuitenkin sijaitsee Leijonan tähdistössä lähellä
Bereniken hiukset -tähdistön rajaa.
Tammikuun 3 päivän aamun tunnit ovat myös näyttävän
planeettasuoran aikaa. Aamuyön tunteina kaakkoisella taivaalla ovat Jupiter,
Kuu ja Mars hienossa jonossa ja ennen auringonnousua kaakkoisesta horisontista
nousevat vielä Venus ja Saturnus jonon jatkoksi. Planeetat säilyttävät asemansa
joitakin viikkoja, mutta Kuu luonnollisesti siirtyy idemmäksi aamu aamulta.
Huomautukset
[1] Näitä lukuja voi verrata aphelin, eli radan etäisimmän pisteen
arvoihin heinäkuun 4 päivänä. Aphelin aikaan ratanopeus on 29,4 km/s ja
Auringon näennäinen liike on hitainta 0,9701 astetta vuorokaudessa. Auringon ja
Maan välinen etäisyys on tällöin 152 103 775 km.