Kiina laukaisi Chang’e-4 luotaimen kohti kuuta eilen
(7.12.2018) kello 20.23 Suomen aikaa (8.12.2018 kello 02.23 paikallista aikaa).
Kantorakettina oli Pitkä Marssi 3B ja laukaisu tapahtui Lounais-Xichangin
avaruuskeskuksesta.
Kuva Kiinan kuukulkijasta Credit: CASC/China Ministry of Defense
Lentoaika Kuuhun on yllättävän pitkä, nimittäin ainakin 27
vuorokautta. Laskeutuminen on suunniteltu tapahtuvaksi ensivuoden ensimmäisten
päivien aikana, jolloin ollaan aika lähellä uutta kuuta. Laskeutumisajankohta saattaa
aiheuttaa hieman hämmennystä, sillä tavallisesti Kuuhun laskeudutaan vaiheen
ollessa lähempänä täyttä kuuta. Selitys onkin siinä, että Chang’e-4-luotaimen
laskeutumisalue sijaitsee Kuun toisella puolella sijaitsevan Etelänapa-Aitken
-tasangon (SPA) keskellä olevaan Von Karman -kraatteriin (176,245° E 44,451 S),
jonka halkaisija on noin 180 km.
Kuun Maasta poispäin olevalle puolelle ei ole aikaisemmin
laskeuduttu, ja hyvästä syystä. Kaikenlainen radioliikenne luotaimen ja Maan
välillä on estynyt Kuun itsensä vuoksi. Kiinalaiset ovat ratkaisseet tämän
ongelman siten, että he ovat lähettäneet viime toukokuussa radio-linkkiluotaimen
Maa-Kuu-järjestelmän muodostamaan Lagrangen L2 -pisteeseen.
Chang’e-4 laskeutuu Kuuhun mukanaan kulkijaluotain. Se on
koottu Chang’e-3 luotaimen osista, joten se pystyy tekemään samat testit ja
havainnot kuin aikaisempi luotain viisi vuotta sitten. Näiden lisäksi
laskeutumisosan avulla tehdään joitakin matalataajuisen radiosäteilyn
havaintoja suojassa Maasta tulevalta radiosäteilyltä (ihmisen tuottamat ja
revontulien aiheuttama radiosäteily). Kuun toinen puoli onkin erinomainen
paikka juuri radiotähtitieteen keinoin tehtäviin tutkimuksiin.
Tutkimuslaitteistojen mukana on pieni kasvihuone, jonka
avulla kiinalaiset tutkijat pyrkivät selvittämään kuinka Kuun säteilyolosuhteet
vaikuttavat kasvien ja muun eloperäisen materiaalin elintoimintoihin, kuten
itämiseen. Mukana kokeessa on peruna ja joitakin siemeniä, joiden itämistä siis
tarkkaillaan. Mukana on myös silkkiperhosen munia, joiden kuoriutumista
toukaksi kiinalaiset tarkkailevat.
Tieteellisten tutkimusten päätavoitteena on perinteisempiä
tutkimuskohteita. Niitä varten luotaimessa on kameroita ja erilaisia
spektrometrejä, joilla kartoitetaan alueen topografiaa, pinnan kemiallista
rakennetta ja pyritäänpä tekemään havaintoja myös muutaman metrin matkalta
pinnan alapuolelta. Vastaavaa tutkimusta ei tietystikään ole aikaisemmin tehty Kuussa
ja sen tarkoituksena on selvittää se, miksi Kuun toinen puoli on erilainen kuin
Maahan näkyvä puoli. Tutkijoilla on useita teorioita mutta puuttuvat havainnot
toiselta puolen vaikeuttavat eri hypoteesien välistä vertailua ja tarkan tiedon
saamista.
Kiina on tehnyt pitkäjännitteistä työtä kuututkimuksen
suhteen. Niinpä seuraavana Chang’e-5 luotaimen tehtävänä tulee olemaan näytteen
noutaminen Kuusta jo ensivuoden aikana. Laukaisun pitäisi tapahtua
alkuvuodesta. Pidemmän tähtäimen suunnitelmissa kiinalaisilla on miehitetyn
kuunlennon tekeminen. Sen aikataulua on vielä avoin, mutta aikaisemmin
kiinalaislähteet ovat puhuneet 2020-luvusta, mahdollisesti jo sen alkupuolella.
Kiinalla on kuitenkin vielä pitkä matka avaruusteknologiansa kehittämisessä
miehitettyjen kuulentojen toteutumiseen, mutta varmasti sellainen tulee
suhteellisen lyhyen ajan sisällä tapahtumaan.