|
Havainnekuva komeetan tekemästä Marsin ohituksesta.
Kuva Nasa. |
Lokakuun 19. päivän iltana (Suomen aikaa) komeetta C 2013 A1
(Siging Spring) ohittaa Marsin vain 139 500 km etäisyydeltä. Ohitusetäisyys
vastaa suunnilleen kolmasosaa Maan ja Kuun välisestä keskietäisyydestä. Marsin
ja komeettaytimen välinen etäisyys on lyhin kello 21.27 Suomen aikaa ja kohtaamisnopeus
on 56 km/s.
Komeetan C 2013 A1 löysi Rob McNaugth tammikuun 3. päivänä
2013 Sidin Spring’in observatoriossa Australiassa. Arkistoista löytyneiden
lokakuun 4. 2012 otettujen ja uudempien havaintojen avulla komeetan rata
pystyttiin nopeasti määrittämään, jolloin kävi ilmi, että se tulee ohittamaan
Marsin hyvin läheltä lokakuussa 2014. Alkuun pidettiin mahdollisena, että
komeetta olisi voinut jopa törmätä Marsiin, tosin tämä vaihtoehto saatiin
suljettua pois suhteellisen nopeasti.
Komeetta on aikaisemmin tuntematon ja se on ensimmäistä
kertaa aurinkokuntamme sisäosassa. Tästä syystä tutkijat ovat hyvin
kiinnostuneita komeetan rakenteesta ja sen sisältämistä kaasuista. Lähiohitus
Marsin kanssa tarjoaa myös mahdollisuuden tehdä havaintoja hyvin läheltä itse
komeettaa, sillä Marsin kiertoradalla on viisi ja pinnalla kaksi havaintoihin
kykenevää tutkimusluotainta.
Kaksi uusinta luotainta ovat Nasan Maven ja Intian
Mars-luotain. Jo vuosia Marsin kiertoradalla olleet luotaimet ovat Mars Odyssey
Orbiter ja Mars Reconnaissance Orbiter. Euroopan avaruusjärjestön Mars Express
on myös edelleen toimintakuntoinen. Marsin pinnalla havaintoja tekevät
marskulkijat Opportunity ja Curiosity. Opportunityn mahdollisuudet havaintoihin
ovat hieman rajoittuneet lähinnä käytettävissä olevan sähköenergian
riittävyydestä johtuen. Sehän saa käyttöenergiansa sähköä tuottavista aurinkopaneeleista
ja niiden pölyisyydestä riippuu kuinka paljon sähköä luotaimella on akuissaan
yöaikaan.
|
Kuva Nasa. |
Vaikka itse komeettaydin ei törmääkään Marsiin, niin sitä
ympäröivä koma ja ennen kaikkea pöly- ja kaasupyrstöt tulevat kohtaamaan Marsin
harvan ilmakehän. Vaikka Marsin
ilmakehän on hyvin ohut, niin jos siihen syöksyy suurehkoja kappaleita, ne
aiheuttavat meteori-ilmiöitä. Tutkijoita kuitenkin kiinnostaa enemmän mitä
hienojakoinen pöly saa aikaan Marsin ilmakehälle, vai saako aikaan mitään
havaittavaa. Erityisesti Nasan Maven-luotaimen mittauksista ovat ratkaisevassa
asemassa..
Pölypyrstössä olevat kappaleet ovat merkittävä uhka Marsin
kiertoradoilla oleville luotaimille. Niinpä niiden rataa on muutettu siten,
että ne ovat suojassa pahimman pölymyrskyn aikana. Suurin
vaurioitumisriski alkaa noin 90 minuuttia lähimmän ohituksen jälkeen ja vaaraa
riittää parinkymmenen minuutin ajan. Törmäysriski on kuitenkin hyvin
minimaalinen, sillä luotaimet ovat suurimman riskin aikana aivan pölypyrstön
reunan tuntumassa, jossa uhkaavia kappaleita on vain vähän.
Komeetan ja Marsin välistä kohtaamista ei havainnoida
yksistään Mars-luotaimilla, vaan myös maapallolla ja etenkin Maan kiertoradalla
olevat observatoriot (8 kpl) Hubblesta alkaen ovat varattu havaitsemaan
Marsissa tapahtuvia ilmiöitä. Sen lisäksi tietysti maanpinnalla olevat observatoriot
tekevät havaintoja.
Marsin näkyminen Suomessa
|
Kaavio komeetan radasta ohityúksen
aikana. Kuva NAsa. |
Komeetan ohituksen aikaan Mars ja komeetta C/2013 A1 eivät ole
näkyvissä Suomen horisontin yläpuolella. Tampereella Mars laskee horisonttiin
kello 19.25. Komeetta lähestyy Marsia eteläiseltä tähtitaivaalta, joten
sitäkään ei pystyä ennen ohitusta havaitsemaan. Ohituksen jälkeenkin komeetan
havaitseminen voi olla todella vaikeaa tai uskaltaisinpa väittää se olevan
mahdotonta, sillä komeetta ei ole mitenkään erityisen kirkas. Ohituksen aikaan
sen kirkkaus on parhaimmillaankin vain 8m ja ohituksen jälkeen se
himmenee. Iltataivas on kuitenkin hyvin vaalea, joten läheltä horisonttia näin
himmeitä kohteita ei pysty näkemään. Ohituksen jälkeen komeetan elongaatio
pienenee ja konjunktiossa se on 17.12., jolloin kulmaetäisyys Aurinkoon on vain
noin 11 astetta.