Yhdistyneet kansakunnat eli YK on julistanut[5]
kesäkuun 30. päivän Kansainväliseksi asteroidipäiväksi. Päivällä on tarkoitus kiinnittää
ihmiskunnan ja etenkin poliittisten päättäjien huomio myös avaruudesta tulevaan
uhkaan. Uhka on todellinen ja on vain ajan kysymys milloin maapalloon rysähtää
isomman puoleinen asteroidi tai komeetta aiheuttaen vähäistä paikallista tuhoa
laajempaa hävitystä. Kun uhka realisoituu, mitä silloin pitäisi tehdä?
Kansainvälisen asteroidipäivän ajankohdaksi on valittu
kesäkuun 30. koska tänä päivänä vuonna 1908 Siperiaan (Tunguska) putosi kello
7.15 – 7.17(paikallista aikaa) monien arvioiden mukaan noin 50 metrinen
komeetta. Ilmakehässä voimakkaan kuumuuden aikaan saanut komeetta räjähti[1]
[2]noin 10 km korkeudessa[3] ja sen aiheuttama paine
aalto kaatoi ja poltti metsää 2150 km2 alueella (alueen säde oli
noin 40 km).
Metsä syttyi tulee noin 14,5 km säteellä räjähdyspaikan
episentristä. Paine aalto tuntui vielä noin 1000 km etäisyydellä. Noin 60
km etäisyydellä olleessa Vanavaarassa (kauppa-asema) kuultiin voimaksa räjähdys,
maa tärisi, räjähdyksen aikaansaama kuuman tulipallon kuumuus tuntui iholla
polttavalta ja ihmiset paiskautuivat paineaallon vaikutuksesta maahan ja
menettivät tajuntansa. Ilmeisesti joku vanha mies lensi ilmassa noin 12 metriä
ja paiskautui maahan sellaisella voimalla, että menehtyi saamiinsa vammoihin.
Kansainvälistä asteroidipäivää vietettiin ensimmäisen kerran
vuonna 2015. Päivän takana oli joukko tunnettuja tutkijoita kuten tohtori Brian May (tunnetaan myös kitaristina
ja elokuvan 51 astetta pohjoiseen musiikin säveltäjänä), tohtori Garika Israelian, Stephen Hawking, Richard
Dawking ja Rick Wakeman, joiden keskustelun
tuloksena syntyi idea asteroidipäivästä.
Asteroidipäivään liittyy myös 100X-julistus[4],
jonka alkuperäisinä allekirjoittajina oli 100 tutkijaa ja julkisuudesta tuttua
henkilöä. Nyttemmin julistuksen ovat allekirjoittaneet noin 22 000 yksityishenkilöä.
Julistuksen voi edelleen allekirjoittaa!
Valitettavasti Asteroisipäivä on keskellä kesää, jolloin
koko Suomi on ”kiinni” ja ihmiset lomalla. Tämä merkitsee myös sitä, että monet
paikalliset tähtiharrastusyhdistykset ovat ”lomalla” ja tilaisuuksia ei
juurikaan järjestetä. Toisaalta myös yleisö, jolle tilaisuudet olisivat
suunnattu, ovat myös lomalla, joten lopputulos ei varmastikaan olisi kovin
hyvä. Onneksi on kuitenkin olemassa yksi poikkeus: Helsingin yliopisto ja
observatorio.
Suomesta asteroidipäivän viettoon osallistuu Helsingin yliopiston
fysiikanlaitos ja Helsingin yliopiston museo. Itse tapahtumaa vietetään
Helsingin observatorion näyttelyssä (osoite Kopernikuksen tie 1, 00130
Helsinki), jonne on vapaa pääsy kello 12–21. Ohjelmassa on mm. etenkin lapsille
suunnattu työpaja on asteroidit ja kraatterit teemalla, elokuva 51 astetta pohjoiseen
ja Kysy tutkijoilta! Lisäksi kuullan useita tutkijoiden esityksiä kello
16–16.15, 17–17.15 ja 18–18.15 Observatorion kahviossa. Kahvila on avoinna koko
tapahtuman ajan.
Asteroidipäivän päätapahtuma on Luxemburgissa, josta se
välitetään Internetissä. Lisäksi NasaTV:llä on omaa ohjelmaa asteroidipäivään
liittyen. Lähetystä voi seurata omalla tietokoneella mutta myös
Observatoriolla.
Jos et pääse Helsinkiin osallistumaan asteroidipäivän
tapahtumaan, niin voihan sitä viettää television ääressäkin. Kanavalta 6 tulee
aiheeseen liittyviä ohjelmia[6].
Huomautukset
[1] Sanalla ”räjähti” kuvaillaan vain ilmiön äkillistä luonnetta,
ei sitä mitä asteroidin tai komeetan ilmakehässä tapahtuvan pirstoutumisessa
oikeasti tapahtuu. Tarkasti ottaen räjähdys on hyvin nopea kemiallinen reaktio,
joka vapautuu lämpönä ja reaktiossa syntyneiden kaasujen sekä mekaanisen
rakenteen kappaleiden hyvin suurena liike-energiana.
[2] Nykyarvion mukaan räjähdyksiä oli kolme, kukin hieman
eri paikassa ilmakehään syöksyneen komeettaytimen edetessä ilmakehässä. Kolmen
perättäisen räjähdyksen puolesta puhuu kaatuneen ja palaneen metsän pitkulainen
muoto.
[3] Törmäys ei aiheuttanut maastoon tunnistettavaa
kraatteria, joten siitä on pääteltävissä, että ilmakehässä tapahtunut räjähdys
tuhosi ilmakehään syöksyneen kappaleen kokonaan. Maanpinnalle laskeutui vain
vähän pölyä (kivensiruja, pieniä lasipalloja ja nikkelirautahiukkasia).
[4] Julistuksen voi lukea ja allekirjoittaa osoitteessa https://asteroidday.org/declaration/
[5] 6.12.2016 julistus löytyy osoitteesta https://drive.google.com/file/d/0B26qPfEwFxyCMnVjZVNCOFhYcW12QXJIUUN6WU1oRXhuRHZv/view
[6] TV-kanava 6 ohjelmia:
30.6. kello 21.00
Elokuva: 51 astetta pohjoiseen
(51
Degrees North, USA, 2015) Tv-elokuva elokuvantekijä Damon Milleristä, joka
rutiininomaisen tehtävän yhteydessä tekee järkyttävän havainnon: lähestyvät
asteroidit iskeytyvät Maahan alle kolmessa viikossa. 45 min. Ohjaus: Grigorij
Richters. Pääosissa: Moritz von Zeddelmann, Dolly-Ann Osterloh, Steven Cree.
Elokuvasta
esitetään 45 minuutin versio. Alkuperäinen on kuitenkin 90 minuutin mittainen
ja se on katsottavissa osoitteessa https://asteroidday.org/video/51degreesnorth/
Elokuvan
voi myös ladata myöhemmin katsottavaksi.
Myös
45 minuutin versio on ladattavissa netistä eri kielisinä versioina.
Valitettavasti suomenkielistä versiota ei ole ja lataukseen liittyy joitakin
ehtoja.
Elokuvan
nimi viitta maantieteelliseen leveyteen, jolla Lontoo sijaitsee!
30.6. kello 21.50 Kuinka selviän asteroidin
iskusta
Riskin-
ja kriisinhallinnan asiantuntija Debbie Lewis ja kosmologi ja astrofyysikko
Martin Rees esittävät selviytymiskeinoja Maata uhkaavien asteroidien iskujen
varalle. Näitä ovat mm. Tseljabinsk-kokoluokan meteoriitit ja valtavat
asteroidit, jollaisen nykytietämyksen mukaan uskotaan tappaneen dinosaurukset
sukupuuttoon 66 miljoonaa vuotta sitten. (How to Survive an
Asteroid Strike: An Asteroid Day Special, USA, 2017).
1.7. kello 17.50 Hyvästit dinosauruksille
Jukatanin
niemimaalla sijaitsevan Chicxulubin kraatterin synnytti sinne iskeytynyt asteroidi
65 miljoonaa vuotta sitten. Dokumentti selvittää, minkälaisia vaikutuksia
asteroidin iskulla oli dinosauruksiin ja muihin eläimiin ympäri maailmaa. (Last
Day of the Dinosaurs, dokumentti, USA, 2010).
1.7. kello 19.10 Salaiset tutkimukset
Kausi
1, osa 2. Tutkijatiimi perehtyy Siperiassa vuonna 1908 tapahtuneeseen
voimakkaaseen räjähdykseen, jonka syytä ei tunneta vieläkään. (Investigation X,
dokumenttisarja, USA, 2008).
Edellä luetellut ohjelmat
ovat niiden ensiesityksiä ja ne uusitaan yleensä parin seuraavan päivän aikana.
Lisäksi läheltä aihetta
samalta kanavalta.
Uljas Univerumi-dokumenttisarja ((How the Universe
Works, USA, 2014)
Ihminen universumin armoilla-dokumenttisarja (Man vs. The Universe, USA, 2014).