Komeetan rata Marsin ohituksen aikana. Kuva Nasa |
Komeetta C/2013 A1 (Sideing Spring)[1] ohittaa Marsin vain
138 000 km etäisyydeltä lokakuun 19. päivänä 2014. Lähin tiedetty Maan
ohittaneen komeetan etäisyys on ollut kymmenkertainen tähän verrattuna.
Vähäinen ohitusetäisyys antaakin tutkijoille hyvän mahdollisuuden tehdä havaintoja ohittavasta komeetasta. Nasa onkin aloittanut havaintojen valmistelun ja merkittävässä osassa ovat Nasan Marsin kiertoradalla ja planeetan pinnalla olevat luotaimet. Näiden lisäksi havaintoja tehdään luonnollisesti Maasta ja satelliittiradoilla olevilla observatorioilla.
Vähäinen ohitusetäisyys antaakin tutkijoille hyvän mahdollisuuden tehdä havaintoja ohittavasta komeetasta. Nasa onkin aloittanut havaintojen valmistelun ja merkittävässä osassa ovat Nasan Marsin kiertoradalla ja planeetan pinnalla olevat luotaimet. Näiden lisäksi havaintoja tehdään luonnollisesti Maasta ja satelliittiradoilla olevilla observatorioilla.
Nasa Hubble avaruuskaukoputkea tullaan käyttämän
havaintoihin. Lisäksi Maata kiertävällä radalla oleva WISE observatoriota on
käytetty kuvaamaan komeettaa infrapunaisella aallonpituudella NEOWISE
ohjelmassa. Osa WISE-observatorion laitteistoista oli sammutettu varsinaisen
päätutkimusohjelman päätyttyä helmikuussa 2011. Osa laitteistoista on otettu
uudelleen käyttöön tarkempien mittaustietojen saamiseksi.
NEOWISE ohjelmassa on pyritty määrittämään komeetan
pölyisyys, sillä pienet lohkareet voivat muodostaa jonkinasteisen vaaran
Mars-luotaimille, niin kiertoradalla kuin pinnalla. Komeetan kohtaamisnopeus
Marsin kanssa on 56 km/s, joten pienikin hitunen voi saada aikaa kiertoradalla
olevan luotaimeen vakavan vaurion.
Kiertoradalla olevat luotaimet ovat varustettu suojin
mikrometeoriittien törmäysten varalta, joten kovinkaan suurista vaurioista tuskin
olisi kysymys. Lisäksi luotainten asentoa ja rataa voidaan muuttaa siten, että ne ovat
Marsin takana suurimman törmäysriskin aikana. Toistaiseksi Nasa tai ESA kumpikaan
ei ole ilmoittanut tehtävistä muutoksista luotainten ratoihin.
NEOWISE-ohjelman kuva komeetta C/2013 A1. Kuva Nasa/WISE/NEOWISE. |
Jos tapahtuisi törmäys, niin Marsin pinnalla ja ilmakehässä pölyn määrä voisi nousta niin suureksi, että
sillä olisi vakavat seuraukset Oportunityn toiminnalle, joka saa energiansa
aurinkopaneeleista. Todennäköisempi ohilento on niin lyhytaikainen tapahtuma, että
pölymäärä tuskin kohoaa merkittäväksi tekijäksi, ellei sitten kaikista
ennakkolaskelmista huolimatta tapahdu täystörmäys. Curiosityn uskotaan
selviävän suurestakin pölymäärästä helposti ydinparistonsa avulla.
Komeetan uskotaan saavana aikaan Marsin ilmakehässä lukuisia
meteoreja. Kummankaan pinnalla toiminnassa olevan luotaimen kannalta ohitus ei
tapahdu otolliseen aikaan, sillä meteorit näkyvät päivätaivaalla. Vaikka Marsin
taivas on jossain määrin tummempi, niin siinä leijaileva pöly voi tehdä
päivätaivaasta yhtä vaalean kuin maapallolla on. Komeetan tarkemmasta
koostumuksesta ja sen koman ja pyrstön pölyisyydestä saadaan lisätietoja ensi
huhti-toukokuussa, jolloin komeetalle odotetaan kehittyvän pyrstö vesijään
haihtuessa.
Huomautukset
[1] Komeetta C/2013 A1 (Sideing Spring) havaittiin 3.1.2013
Australian Siding Spring observatoriossa kun se oli Jupiterin radan
etäisyydellä Auringosta.
Aikaisemmat
artikkelit:
Nasa video