Harrastajan tähtitaivas: Huhtikuu 2014

Kuu ja Mars ovat konjuntiossa
14.4. päivän iltana. Niiden välinen
etäisyys on noin 5 astetta.
Kuva Kari A. Kuure.

Huhtikuu on säiden puolesta yleensä vuoden parhainta havaintoaikaa. Illat ja yöt ovat yleensä selkeitä ja lähes tuulettomia. Näkyvyys on yleensä hyvä ja lämpötila siedettävissä lukemissa vaikka pakkasia yöaikana esiintyykin.

Aurinko viipyy horisontin yläpuolella 13–18 tuntia, joten yölle ei kovin pitkää osuutta vuorokaudesta jää. Siitä huolimatta kuukauden pari ensimmäistä viikkoa on aikaa, jolloin sydänyön hetkinä on vielä pimeää. Viimeiset pimeä ennen elokuuta on 17. huhtikuuta. Auringonpimennys on huhtikuun 29. päivänä, mutta valitettavasti se ei näy Suomessa. Pimennyksen syvin vaihe olisi näkyvissä Etelämantereelta. Pimennys näkyy osittaisena Australiassa ja Tasmaniassa.

Kuunpimennys tapahtuu 15. huhtikuuta. Tämäkään pimennys ei näy Suomessa, sillä Kuu ei ole horisontin yläpuolella pimennyksen aikaan.

Kuun vaiheet: 7.4. kello 8.31 kasvava puolikuu, 15.4. kello 7.42 täysikuu, 22.4. kello7.52 vähenevä puolikuu ja 29.4. kello 6.14 uusikuu.

Merkurius alkaa näkyä kuukauden lopulla, jolloin se ei vielä ehdi kovin korkealla olemaan läntisessä horisontissa auringonlaskun jälkeen.

Venus nousee kuukauden alkupuolella noin 45 minuuttia ennen auringonnousua. Loppukuusta nousuaikojen ero on runsas puoli tuntia. Planeetta on hyvin kirkas (–4,1^m), joten se on mahdollista nähdä vaalealta taivaalta jopa auringonnousun jälkeen. Kulmahalkaisija vähenee kuukauden alun 22”:sta kuukauden loppuun mennessä 17 kaarisekuntiin.

Mars on koko yön näkyvissä ja se ylittää etelämeridiaanin yön pimeimpinä hetkinä. Näin ollen Mars on nyt parhaimmin nähtävissä pitkiin aikoihin. Samoin Marsin kirkkaus on suurin 9. päivänä, jolloin se saavuttaa –1,5^m kirkkauden. Marsin kulmahalkaisija on suurin 14. päivän tienoilla ja oppositio on 8.4. kello 23.55. Mars näkyy Neitsyen tähdistössä.

Jupiter on edelleen Kaksosissa ja näkyy koko yön. Se laskee horisonttiin 1h 40 minuuttia ennen auringonnousua. Jupiterin kirkkaus on hieman vähenemässä; kuukauden alussa se on –2^m ja kuukauden lopulla –1,9^m. Kulmahalkaisijakin vähän pienenee (38–35”) mutta tuo ei vielä juurikaan havaintomahdollisuuksia heikennä.

Saturnus nousee alkukuusta puoliltaöin ja loppukuusta jo iltahämärissä ja on näkyvissä koko loppuyön. Planeetta ylittää etelämeridiaanin kuitenkin vasta aamuhämärän aikaan. Se ei ole mitenkään erityisen kirkas, joten hämärässä sen paikka täytyy tietää, jotta näkisi. Kulmahalkaisija on noin 18 kaarisekuntia ja se on hienoisessa kasvussa. Saturnus on Vaa’an tähdistössä.

Uranus on horisontin yläpuolella vain päiväaikaan ja näin ollen havaitsemattomissa.

Neptunus on Vesimiehen tähdistössä ja nousee vain hetki ennen auringonnousua. Tästä syystä planeetta ei ole näkyvissä.

Harrastajan tähtitaivas: Helmikuu 2014

Tähtitaivas SE-suuntaan
15.2. kello  21. Kuva Kari A. Kuure.

Helmikuun lämpötilat ovat vuoden kylmimmät, ja vaikka päivän pituus on jo silmin nähden pidentynyt, yötä riittää tähtiharrastajalle aivan riittävästi. 

Aurinko on siirtynyt Kauriiseen ja päivän pituus kasvaa 8,5 tunnista hieman yli kymmeneen tuntiin. 

Kuun vaiheet: 6.2. kello 21.22 kasvava puolikuu, 15.2. kello 1.53 täysikuu, 22.2. kello 19.15 vähenevä puolikuu.

Merkurius on näkyvissä kuukauden pari ensimmäistä viikkoa iltataivaalla, jonka jälkeen se nousee horisontin yläpuolelle hieman ennen auringonnousua. Kuukauden alussa Merkurius laskee noin pari tuntia auringonlaskun jälkeen. Merkurius on alakonjunktiossa 15.2. jolloin se ei ole näkyvissä. Lähestyessään konjunktiotaan sen kirkkaus putoaa nopeasti –0,4^m aina 4,7^m:iin.

Venus on näkyvissä aamutaivaalla, jonne se nousee reilun kaksi tuntia ennen auringonnousua. Venuksen kirkkaus on –4,5^m tuntumassa. Venuksen kulmahalkaisija on vähenemässä ja pudotus kuukauden aikana on merkittävä 51:stä 32 kaarisekuntiin.

Mars on edelleen tammikuun lailla aamutaivaalla. Planeetan nousuaika on kuitenkin siirtynyt iltataivaan puolelle. Myönteinen muutos on, että planeetta on kirkastumassa 0,2:sta –0,5^m :iin. Kirkastuminen johtuu Maan ja Marsin välisen etäisyyden lyhenemisestä ja se näkyy myös planeetan kulmahalkaisijan kasvuna 9”:sta 12”:iin. Pinnan yksityiskohtien määrä kasvaa edelleen kulmahalkaisijan myötä. Mars sijaitsee Neitsyessä.

Jupiter on lähes koko yön horisontin yläpuolella, vain aivan auringonnousun aikaa se käväisee horisontin alapuolella. Etelämeridiaanin se ohittaa illalla, joten nyt jos koskaan olisi hyvät mahdollisuudet planeetan valokuvaamiseen ja visuaaliseen havaitsemiseen. Jupiter näkyy edelleen suurikokoisena, kulmahalkaisija on reilusti enemmän kuin 40” mutta se on vähenemään päin. Jupiterin kirkkaus on –2,5^m tietämillä ja planeetta on edelleen Kaksosissa.

Uranus on edelleen iltataivaalla vaikkakin etelämeridiaanin ylitys tapahtuu jo päivän aikana. Käytännössä tämä on viimeinen kuukausi, jolloin Uranusta voi havaita ennen syyskautta. Uranus on Kaloissa. 

Neptunus on siirtynyt päivätaivaalle ja näin ollen se ei ole näkyvissä. Seuraavan kerran Neptunusta voidaan nähdä ensi syksynä.

 

Huomautukset

Käytetyt yksiköt ovat:

–0,4^m   kirkkaus ilmoitetaan laaduttomana lukuna. Kirjain m kertoo, että käytettävä asteikko on yleensä tähtitieteessä käytetty magnitudi (=kirkkaus)asteikko, jonka Hipparchos Nikealainen loi pari tuhatta vuotta sitten. Kohde on sitä kirkkaampi mitä pienempi luku on.

° aste, ' kaariminuutti (=1/60°), " kaarisekunti (=1/60', 1/3600°), täysikuun halkaisija on hieman yli 30'.

---