Useat ratalaskelmat osoittivat Tšeljabinskin meteorin kuuluneen Apollo-asteroideihin, joiden radat sijaitseva maapallon radan lähistöllä. Apollo-asteroidit leikkaavat maapallon radan ja niitä tunnetaan noin 5 200 kappaletta.
Kappale oli ennen tunkeutumistaan maapallon ilmakehään
radalla, jonka periheli oli 0,77 au ja apheli 2,33 au etäisyydellä Auringosta.
Radan kaltevuus ei ollut suuren suuri, kaltevuuskulma maapallon radan suhteen
oli vain 3,6°. Ratalaskelmat antavat meteoroidin suhteelliseksi nopeudeksi paikallisesti
17,5 km/s ja maapallon keskipisteen suhteen 13,2 km/s. Kappaleen radan
pituudeksi ilmakehässä laskettiin 254 km ja se tuli noin 16,5° kulmassa kohti
maanpintaa kunnes se hajosi.
Hajoaminen alkoi noin 32 km korkeudella, jolloin kappaleeseen
kohdistunut dynaaminen paine oli 4 MPa (megaPaskalia). Kappaleen hajoaminen
tuotti runsaasti erikokoisia kappaleita, joita on päätynyt maapinnalle.
Suurinta osaa ei tietystikään ole vielä löydetty, mutta tutkijat uskovat
suurimman kappaleen olevan noin 200–500 kg ja se pitäisi löytyä Tšebarkul-nimisestä
järvestä. Tšeljabinskin tuhot aiheuttanut paineaalto syntyi noin 30–25 km
korkeudella. Tässä annetut luvut on peräisin IAUn tiedotteesta, joka
julkaistiin 23.2.2013. Julkisuudessa saattaa esiintyä myös toisenlaisia
tietoja, joiden lähde on jokin muu.
Avaruuden ajattelee helposti äärettömäksi tyhjyydeksi. Näin ei ole sen paremmin Aurinkokuntamme alueella kuin tähtienvälisessä avaruudessakaan. Tähtienvälisen avaruuden ”täyttää” kaasu- ja pölypilvet ja Aurinkokunnassamme risteilee valtava määrä isompia tai pienempiä kivenkappaleita. Niinpä ei olekaan mikään ihme, että kaikenlaista avaruuden tavaraa ”tippuu niskaamme” jatkuvana virtana.
Kaikkiaan maapallon radan läheisyydestä tunnetaan noin 10 000
asteroidia, joiden koko on luokkaa kilometri tai sitä suurempi. Pienempien
määrä on tuntematon, mutta karkean nyrkkisäännön mukaan laskettuna Tšeljabinskin
meteorin kokoluokkaa olevia kappaleita on noin 40 000 000 kpl.
Maapallon radan tuntumassa kiertää asteroideiksi
luokiteltuja kappaleita melkoinen joukko. Tälle joukolle on annettu nimi NEO
(engl. Near Earth Object) ja niiden rata sivuaa maapallon rataa lähempänä kuin
1,3 au:n (1 au ~ 149,6 miljoona kilometriä) etäisyydellä Auringosta. Ryhmää on pitänyt hieman rajata sen jäsenten
valtavan määrän vuoksi määrittämällä kappaleen koolle alaraja. Kun se vedetään
noin 50 metrin kokoluokkaan, silloin puhutaan NEA-asteroideista (Near Earth
Asteroid). Tämän jaottelun mukaan asteroidin alarajana ovat 50 metrin koko, ja
sitä pienemmät kappaleet ovat meteoroideja.
Kolmannen alaryhmä muodostavat kappaleet, joiden rata tuo ne
niin lähelle maapallon rataa, että pienenkin ratamuutoksen seurauksena niillä
on jonkinlainen mahdollisuus törmätä maapalloon. Niitä kutsutaan yhteisellä
nimellä Maata uhkaavat asteroidit PHA (engl. Potentially Hazardous Asteroid)
Tämän ryhmän alarajana pidetään noin 150 metrin kokoa ja ratojen välisen
etäisyyden täytyy olla enintään 0,05 au eli 7,5 miljoona kilometriä.
Asteroideina NEO-asteroidit jaetaan kolmeen ryhmään sen
mukaan miten niiden radat suhteutuvat maapallon rataan. Ryhmät ovat nimiltään:
Apollo, Aten ja Amor-asteroideja. Tässä luokittelussa ei ole merkitystä sillä,
kuinka suuri kappale on.
Aten-asteroidit ovat kappaleita, joiden radat pysyttelevät
maapallon radan sisäpuolelle, toisin sanoen radat eivät leikkaa maapallon
rataa. Jos radassa ei tapahdu suuria muutoksia, nämä asteroidit eivät muodosta
merkittävää uhkaa maapallolle.
Apollo-asteroidit ovat asteroideja joiden rata leikkaa
maapallon rataa. Asteroidien ratojen periheli (radan Aurinkoa lähinnä oleva
piste) sijaitsee maapallon radan sisäpuolella ja apheli (radan Auringosta
kauimpana oleva piste) maapallon radan ulkopuolella. Jos asteroidin radan
solmupisteet ovat hyvin lähellä maapallon rataa, niin tämän ryhmän kappaleet
voivat päätyä törmäyskurssille maapallon kanssa.
Amor-asteroidien radat ovat kokonaan maapallon radan
ulkopuolella. Ratojen leikkaantumista ei tapahdu ja ilman ratamuutoksia näiden
asteroidien eivät tuota törmäysvaaraa maapallon kanssa. Sen sijaan ne voivat
leikata Marsin rataa.
Neljänneksi ryhmäksi on määritelty Arjuna-asteroidit. Niiden
rata on hyvin samankaltainen maapallon radan kanssa. Näidenkään kappaleiden
kokojakaumaa ei tunneta, mutta niiden uskotaan olevan suhteellisen pieniä.
Päätyessään maapallon ilmakehään, niiden aiheuttaman tuhon voimakkuus on ehkä
noin Tšeljabinskin meteorin aiheuttaman tuhon luokkaa. Toki, jos tapahtuu
suoranainen törmäys tai ilmakehässä syntyvä paineaalto osuu suurkaupunkiin,
niin ainakin rikkoontuneita ikkunoita ja sirpaleiden aiheuttamien vahinkojen
määrä on vaikeasti ennustettavissa.
Spaceweather.com sivuston mukaan PHA-asteroideja tunnetaan
tällä hetkellä 1 381 kappaletta.