Tutkijat valmistautuvat komeetan Marsin ohitukseen

Havainnekuva komeetan tekemästä Marsin ohituksesta.
Kuva Nasa.

Lokakuun 19. päivän iltana (Suomen aikaa) komeetta C 2013 A1 (Siging Spring) ohittaa Marsin vain 139 500 km etäisyydeltä. Ohitusetäisyys vastaa suunnilleen kolmasosaa Maan ja Kuun välisestä keskietäisyydestä. Marsin ja komeettaytimen välinen etäisyys on lyhin kello 21.27 Suomen aikaa ja kohtaamisnopeus on 56 km/s.

Komeetan C 2013 A1 löysi Rob McNaugth tammikuun 3. päivänä 2013 Sidin Spring’in observatoriossa Australiassa. Arkistoista löytyneiden lokakuun 4. 2012 otettujen ja uudempien havaintojen avulla komeetan rata pystyttiin nopeasti määrittämään, jolloin kävi ilmi, että se tulee ohittamaan Marsin hyvin läheltä lokakuussa 2014. Alkuun pidettiin mahdollisena, että komeetta olisi voinut jopa törmätä Marsiin, tosin tämä vaihtoehto saatiin suljettua pois suhteellisen nopeasti.

Komeetta on aikaisemmin tuntematon ja se on ensimmäistä kertaa aurinkokuntamme sisäosassa. Tästä syystä tutkijat ovat hyvin kiinnostuneita komeetan rakenteesta ja sen sisältämistä kaasuista. Lähiohitus Marsin kanssa tarjoaa myös mahdollisuuden tehdä havaintoja hyvin läheltä itse komeettaa, sillä Marsin kiertoradalla on viisi ja pinnalla kaksi havaintoihin kykenevää tutkimusluotainta.

Kaksi uusinta luotainta ovat Nasan Maven ja Intian Mars-luotain. Jo vuosia Marsin kiertoradalla olleet luotaimet ovat Mars Odyssey Orbiter ja Mars Reconnaissance Orbiter. Euroopan avaruusjärjestön Mars Express on myös edelleen toimintakuntoinen. Marsin pinnalla havaintoja tekevät marskulkijat Opportunity ja Curiosity. Opportunityn mahdollisuudet havaintoihin ovat hieman rajoittuneet lähinnä käytettävissä olevan sähköenergian riittävyydestä johtuen. Sehän saa käyttöenergiansa sähköä tuottavista aurinkopaneeleista ja niiden pölyisyydestä riippuu kuinka paljon sähköä luotaimella on akuissaan yöaikaan.

Kuva Nasa.

Vaikka itse komeettaydin ei törmääkään Marsiin, niin sitä ympäröivä koma ja ennen kaikkea pöly- ja kaasupyrstöt tulevat kohtaamaan Marsin harvan ilmakehän.  Vaikka Marsin ilmakehän on hyvin ohut, niin jos siihen syöksyy suurehkoja kappaleita, ne aiheuttavat meteori-ilmiöitä. Tutkijoita kuitenkin kiinnostaa enemmän mitä hienojakoinen pöly saa aikaan Marsin ilmakehälle, vai saako aikaan mitään havaittavaa. Erityisesti Nasan Maven-luotaimen mittauksista ovat ratkaisevassa asemassa..

Pölypyrstössä olevat kappaleet ovat merkittävä uhka Marsin kiertoradoilla oleville luotaimille. Niinpä niiden rataa on muutettu siten, että ne ovat suojassa pahimman pölymyrskyn aikana. Suurin vaurioitumisriski alkaa noin 90 minuuttia lähimmän ohituksen jälkeen ja vaaraa riittää parinkymmenen minuutin ajan. Törmäysriski on kuitenkin hyvin minimaalinen, sillä luotaimet ovat suurimman riskin aikana aivan pölypyrstön reunan tuntumassa, jossa uhkaavia kappaleita on vain vähän.

Komeetan ja Marsin välistä kohtaamista ei havainnoida yksistään Mars-luotaimilla, vaan myös maapallolla ja etenkin Maan kiertoradalla olevat observatoriot (8 kpl) Hubblesta alkaen ovat varattu havaitsemaan Marsissa tapahtuvia ilmiöitä. Sen lisäksi tietysti maanpinnalla olevat observatoriot tekevät havaintoja.

Marsin näkyminen Suomessa

Kaavio komeetan radasta ohityúksen
aikana. Kuva NAsa.

Komeetan ohituksen aikaan Mars ja komeetta C/2013 A1 eivät ole näkyvissä Suomen horisontin yläpuolella. Tampereella Mars laskee horisonttiin kello 19.25. Komeetta lähestyy Marsia eteläiseltä tähtitaivaalta, joten sitäkään ei pystyä ennen ohitusta havaitsemaan. Ohituksen jälkeenkin komeetan havaitseminen voi olla todella vaikeaa tai uskaltaisinpa väittää se olevan mahdotonta, sillä komeetta ei ole mitenkään erityisen kirkas. Ohituksen aikaan sen kirkkaus on parhaimmillaankin vain 8^m ja ohituksen jälkeen se himmenee. Iltataivas on kuitenkin hyvin vaalea, joten läheltä horisonttia näin himmeitä kohteita ei pysty näkemään. Ohituksen jälkeen komeetan elongaatio pienenee ja konjunktiossa se on 17.12., jolloin kulmaetäisyys Aurinkoon on vain noin 11 astetta.