Asteroidi 2024 YR4 menee Kuun ohi

KAK – NASA kertoi muutama päivä sitten (5.3.2024), että asteroidi 2024 YR4 ei tule törmäämää Kuuhun joulukuussa 2032. Päätelmä perustuu JWST:llä tehtyihin havaintoihin asteroidin radasta helmikuussa 2026.

JWST:n 18. ja 26. helmikuuta 2026 ottamat kuvat asteroidista 2024 YR4. Kuva: NASA, ESA, CSA, STScI, M. Micheli (ESA NEOCC).

 

Palataanpa historiassa hieman taaksepäin. Asteroidi löydettiin ATLAS-havaintoprojektissa Havaijilla 27. joulukuuta 2024. Ensimmäisten havaintojen perustella laskettiin asteroidin rata, ja laskelmat osoittivat suurta todennäköisyyttä Maahan törmäämiselle. Alustavien laskelmien perusteella törmäys tapahtuisi 22.12.2032.

Tällainen tieto saa tähtitieteilijät tietysti tarkistamaan laskelmiaan jatkuvasti sitä mukaa kun lisähavaintoja saadaan. Tammikuuhun mennessä lisähavainnot kuitenkin ennustivat edelleen törmäyksen suurta mahdollisuutta. Sille laskettiin jopa 3,1 % todennäköisyyttä. Yksikään muu asteroidi ei aikaisemmin ollut päässyt tällaiseen lukemaan sillä todennäköisyys vastasi Torino-asteikon lukemaa 3.

Helmikuun 2025 aika saatiin lisää havaintoja ja törmäyksen todennäköisyys ei enää vahvistunut vaan lähti putoamaan aluksi lukemaan 1,5 % ja sen jälkeen lukemaan 0,28 % ja lopulta nollaan. Maahan törmääminen ei enää ollut mahdollista ainakaan seuraavaan sataan vuoteen.

Mutta vielä ei oltu selvillä vesillä, sillä vaikka törmäys skenaario Maan kanssa poistui, törmäys Kuuhun näytti mahdolliselta. Törmäys Kuuhun sai suunnilleen saman todennäköisyys prosenttiluvun kuin mitä Maalla oli maksimissa, siis noin 4 %. Luku oli riittävän suuri, jotta tähtitieteilijät jatkoivat intensiivistä havaitsemistaan ja radan laskemista koko loppuvuoden.

Lopulta helmikuussa 2026 myös JWST:llät löytyi havaintoaikaa asteroidin havaintoihin. Havaintoja tehtiin helmikuun 18. ja 26. päivinä. Aikaisempien ja havaintojen lisäksi JWST:n havainnot näyttävät olleen riittävän tarkkoja, jotta asteroidin rata voitiin määrittää riittävällä tarkkuudella ja törmäysvaihtoehto Kuun kanssa myös poistui. Lyhimmillään etäisyys Kuuhun tulee olemaan vain noin 21 000 km 22.12.20232.

 

Lähteet:

1.  Maxime Devogèle, Olivier R. Hainaut + all: Rapid-response characterization of near-Earth asteroid 2024 YR4 during a Torino Scale 3 alert.
2.  Lesther Guillemin: City killer asteroid has 3.1% chance of hitting earth says NASA.
3.  Proto Thema: NASA has minimised the chances of the “catastrophic” asteroid hitting Earth in 2032.
4.   Paul Wiegert, Peter Brown + all: The Potential Danger to Satellites due to Ejecta from a 2032 Lunar Impact by Asteroid 2024 YR4.
5.   ESA: Asteroid 2024 YR4 will not impact the Moon.

 

 

Vera C. Rubin observatorio julkaisi ensimmäiset kuvat

KAK – Vera C. Rubin observatorio on julkaisut ensimmäisiä kuvia, jotka on otettu sen uudella ja ainutlaatuisella LSST -kameralla. Kameran kuvakenno on 3,2 gigapikselin kokoinen ja sen kuvakenttä on noin 9,6 neliöastetta tähtitaivasta, johon mahtuisi noin 45 täysikuuta samanaikaisesti. Kuvia tuotetaan yhdessä yössä noin 20 teratavun verran. Teknistä yksityiskohdista Avaruusmagasiinissa on kerrottu tässä artikkelissa. Tässä artikkelissa keskityn muutamaan ensimmäiseen kuvaan.

 

Virgon klusteri. Kuva RubinObs/NOIRLab/SLAC/NSF/DOE/AURA.

Virgon klusteri

Kuva Neitsyen (Virgo) galaksijoukon eteläiseen alueeseen, joka on noin 55 miljoonan valovuoden päässä Maasta ja Linnunrataa lähimpänä oleva suuri galaksikokoelma.

Kuvassa on hämmästyttävän paljon erilaisia kohteita - kirkkaista tähdistä, joiden väri vaihtelee sinisestä punaiseen, läheisiin sinisiin spiraaligalakseihin ja kaukaisiin punaisiin galaksiryhmiin - mikä osoittaa Rubinin datan mahdollistaman tieteellisen tutkimuksen laajan kirjon.

Lukuun ottamatta muutamaa etualalla olevaa tähteä omassa Linnunradassamme, lukemattomat valotäplät muodostavat noin 10 miljoonan galaksin rikkaan kudelman. Sen lisäksi, että tämä 15 neliöasteen syvä kuva esittelee (tämän alueen) monimuotoisuutta, se antaa myös näytteen siitä, miten Rubin aikoo tehdä havaintoja päätutkimuksen aikana. Yhdistämällä useita valotuksia samasta paikasta taivaalla - jotka on otettu eri aikoina ja eri värisuodattimilla - saadaan näkyviin erittäin himmeät yksityiskohdat, joita ei saataisi yhdellä valotuksella. Tähän kuvaan yhdistetyt 1185 valotusta otettiin vain seitsemän yön aikana.

Kuvassa hajallaan olevat kirkkaat tähdet kuuluvat kotigalaksiimme. Seuraamalla niiden sijaintia, kirkkautta ja joidenkin kohdalla jopa niiden liikettä ajan mittaan Rubin auttaa kartoittamaan Linnunrataa poikkeuksellisen yksityiskohtaisesti - se paljastaa sen rakenteen, historian ja sen kehittymisen ajan mittaan. Rubinin tiedot auttavat tutkijoita tutkimaan kosmisen naapurustomme dynaamista menneisyyttä ennennäkemättömien tähtijoukkojen, kääpiögalaksien ja muiden galaksien havaintojen avulla.

Tämä kuva tarjoaa myös lähtökohdan alati muuttuvan taivaan tarkkailuun. Rubin palaa tälle samalle alueelle useita kertoja tulevan vuosikymmenen aikana ja tallentaa lyhyitä mutta tärkeitä tapahtumia, kuten supernovaräjähdyksiä ja tähtien purkauksia, kun mustat aukot kaappaavat niitä. Rubinin ohjelmisto vertaa automaattisesti uusia kuvia aiemmista kuvista muodostettuihin malleihin, jolloin se tunnistaa jopa 10 miljoonaa muutosta joka yö ja antaa tietoa lyhytikäisistä kosmisista ilmiöistä ja liikkeessä olevista kohteista.

Tästä kuvasta on olemassa zoomattava versio, josta voit katsella yksityiskohtaisia kaukaisista kohteista. Sen lisäksi NOIRLab tarjoaa kuvan, jossa on tunnetut kohteet merkitty niiden luettelotunnuksilla. 

 

 

Laguunisumu. Kuva RubinObs/NOIRLab/SLAC/NSF/DOE/AURA.

 Trifidi- ja Laguunisumut

Tämä kuva tarjoaa tarkan näkymän Trifid- ja Lagoon-sumua ympäröivään alueeseen, joka näkyy tässä NSF-DOE Vera C. Rubin -observatorion ottamassa First Look -kuvassa.

Trifid-sumu (Messier 20) on kirkas, värikäs kaasu- ja pölypilvi noin 5 000 valovuoden päässä Jousimiehen tähdistössä. Erityisen silmiinpistävän siitä tekee se, että se on yhdistelmä samaan paikkaan pakattuja piirteitä: hehkuva vaaleanpunainen emissiosumu, viileä sininen heijastussumu ja tummat pölykaistat, jotka jakavat sen kolmeen osaan - siitä nimi "Trifid". Sen sumuissa muodostuu uusia tähtiä, jotka puhaltavat voimakkaita tuulia ja säteilyä ja pilkkovat ympärillään olevaa kaasua. Se antaa meille dramaattisen kuvan siitä, miten massiiviset tähdet muokkaavat ympäristöään jo kehityskaarensa alkuvaiheessa.

Tässä kuvassa Trifid-sumun alapuolella on Lagoon-sumu (Messier 8), toinen hyvin aktiivinen tähtiten skehittymisalue, joka hehkuu noin 4 000 valovuoden etäisyydellä. Sen ytimessä on nuorten, massiivisten tähtien rykelmä - niiden voimakas säteily valaisee ympäröivää kaasua ja muokkaa pyörteiset pilvet monimutkaisiksi kuvioiksi. Lagoon-sumu tarjoaa tutkijoille loistavan paikan tutkia tähtien muodostumisen varhaisimpia vaiheita - miten jättiläispilvet romahtavat, miten tähtijoukot saavat muodon ja miten tähdet alkavat muokata ympäristöään heti alkuvaiheessa.

 

Uusia asteroideja. Kuva RubinObs/NOIRLab/SLAC/NSF/DOE/AURA.

Uusia asteroideja

NSF-DOE Vera C. Rubin -observatoriom kuvista löytyi noin 10 tuntia kestäneiden havaintojen aikana aurinkokunnastamme 2 104 ennennäkemätöntä asteroidia, mukaan lukien seitsemän Maata lähestyvää (NEO) asteroidia. Vuosittain kaikki muut maa- ja avaruusobservatoriot löytävät yhteensä noin 20 000 asteroidia. Pelkästään Rubinin observatorio tulee löytämään miljoonia uusia asteroideja Legacy Survey of Space and Time -ohjelman kahden ensimmäisen vuoden aikana. Observatorio tulee myös olemaan tehokkain observatorio havaitsemaan Aurinkokunnan läpi kulkevia tähtienvälisiä kohteita. Kuva: NSF-DOE Vera C. Rubinin observatorio.

Tämä kuva on kuvakaappaus Youtubessa julkaistusta videosta, jossa jokainen rengastettu kohde on täysin uusi asteroidi.

 

Asteroidi 2024 YR4 sujahtaa Maan ohi

Viime päivinä ja viikkoina jännityksessä pitänyt asteroidi 2024 YR4 ei tule törmäämään maapalloon, vaan menee läheltä ohi. Törmäystodennäköisyydeksi lasketaan tätä kirjoittaessani 0,28 prosenttia ja sen Torino asteikon lukema on 1 (Palermo asteikolla –1,23). Todennäköisesti nämäkin luvut tulevat pienenemään. Tällä hetkellä ohitusetäisyydeksi lasketaan 241 449 km, joskin virherajat ovat edelleen suuria, näillä näkymin ohittaminen tapahtuu 730 ja 532 247 km välillä.  

Toisaalta hyvin mielenkiintoista on se, että asteroidi voi törmätä Kuuhun. Tälle tapahtumalle lasketaan 1 prosentin todennäköisyyttä. Prosenttiluku ei kuitenkaan kerro sitä, että kuinka läheltä se Kuun ohittaa. Ratalaskujen mukaan lähin etäisyys vain 16 602 km, mutta laskennallisesti virherajat mukaan ottaen lyhyimmillään 1 011 km ja maksimietäisyys olisi 328 953 km. Ratalaskujen tarkentuessa kevään aikana nämä luvut tulevat todennäköisesti hieman muuttumaan.

Asteroidi 2024 YR4 törmäystodennäköisyys nostetiin 3,1 prosenttiin

Päivitys 21.2.2025. Uusimpien havaintojen mukaan törmäyksen todennäköisyys on laskenut 0,27  prosentiin.

Päivitys 20.2.2025. Uusimpien havaintojen myötä törmäyksen todennäköisyys on laskenut 1,5 prosenttiin.

Tuoreimpien havaintojen mukaan asteroidin 2024 YR4 todennäköisyys törmätä maapalloon jouluna 2032 jouduttiin nostamaan aikaisemmista arvioista nyt 3,1 prosenttiin. Lukema ei ole kovin suuri, sillä tarkoittaahan se sitä, asteroidi sujahtaa maapallon ohi 96,9 prosentin todennäköisyydellä. Tämä puolestaan on hyvin korkea todennäköisyys ja jossakin muussa asiassa näin suurella todennäköisyydellä esiintyvää ilmiötä pidettäisiin täysin varmana tapahtumana.

Torinon asteikko kuvaa PHA asteroidien aiheuttamaa riskiä. 2024 YR4 riski on luokiteltu 3,1. Asteikon keltainen väri kertoo sen, että asteroidia on tarkkailtava. Kuva Wikimedia Commons.

Aikaisemmin näin korkeaa todennäköisyyttä ja vielä siten, että havaintojen määrän kasvaessa todennäköisyys törmäykseen myös kasvaisi, ei ole koskaan havaittu. Hetkellisesti asteroidi 99942 Apophis:n törmäys vuonna 2029 tai 2036 heti löydön jälkeen vaikutti todennäköiseltä, mutta se poistui tästä kategoriasta parin vuorokauden kuluttua lisähavaintojen myötä. Nyt Apophisin törmäystodennäköisyydeksi lasketaan 2,4 prosentiksi.

Asteroidi 2024 YR4 havaitseminen on hieman ongelmallinen, sillä se löydettiin 27.12.2024. Se oli kuitenkin Maata lähimpänä pari vuorokautta aikaisemmin 25.12.2024. Sen jälkeen siitä on etsitty aikaisempia havaintoja ja tällä hetkellä ainoa aikaisempi havainto samalta hetkeltä, kun se oli Maata lähimpänä. Edelleen asteroidista on suhteellisen vähän havaintoja ja se on siirtymässä hiljalleen päivätaivaalle kevään kuluessa. Samaan aikaan sen kirkkaus himmenee etäisyyden kasvaessa ja huhtikuussa 2025 olisi havaittavissa vain suurimmilla käytössä olevilla kaukoputkilla, jos silloinkaan.

Asteroidin kiertoaika on 3,99 vuotta, joten seuraavan kerran se tulee maapallon läheisyyteen vuoden 2028 syksyllä. Silloin se on lähimmillään meitä noin 20-kertaisen Kuun keskietäisyydellä, eli yli 7 miljoonan km etäisyydellä. Silloin törmäysvaaraa ei ole. Valitettavasti etäisyys on silloin liian suuri, jotta siitä olisi mahdollista saada tutkahavaintoja. Arecibon antennilla se olisi onnistunut mutta, kuten muistetaan, se romahti vuonna 2020. Tutkahavaintojen perusteella saataisiin asteroidin rata määritettyä erittäin tarkasti, paljon tarkemmin kuin optisilla teleskoopeilla.

Mahdollinen törmäysalue on esitetty kartassa punaisella viivalla. Jos törmäysmahdollisuus osoittautuisi todelliseksi, maa-alueella väestö pitäisi evakuoida vähintään 100 km etäisyyteen tai mieluummin vielä kauemmaksi. Mereen tapahtuva törmäys aiheuttaisi tsunameja, joiden vaikutukset ulottuisivat hyvin laajalle alueelle rannikoilla. Törmäys aiheuttaisi törmäyspaikasta riippumattomia ilmastovaikutuksia useiden vuosien tai jopa useamman vuosikymmen ajaksi.

Asteroidin havaitseminen 2028 perihelin läheisyydestä lienee mahdollista maanpinnalla optisilla teleskoopeilla. Silloin viimeistään saataneen riittävästi havaintoja asteroidin radan tarkkaan määrittämiseen. Jos silloin sen rata todetaan törmäysradaksi, jää hyvin vähän aikaa törmäyksen estämiseksi. Luultavasti sitä ei edes yritettäisi ja ainoaksi tehtävissä olevaksi asiaksi jäänee asukkaisen evakuoiminen törmäysalueelta. Jos törmäyspaikka on meressä, joita on monta (Intian valtameri, Keski-Atlantti ja Tyynimeri) rantavaltioissa ongelmaksi muodostuu hyvin korkeat tsunamiaallot, jotka saisivat valtavaa tuhoa aikaan.

Torinon asteikko

Torinon asteikolla kuvataan asteroidien aiheuttamaa riskiä. Taulukko koostuu törmäysenergian määrän ja törmäystodennäköisyyden perusteella. Tällä hetkellä törmäysenergia asteroidille 2024 YR4 on noin 10 Mt TNT räjähteenä, siis noin 1000-kertaisesti Hiroshiman tuhonneen atomipommin energia (13 TNT-Kt) vuonna 1945.

Edellä esitettyjen tietojen pohjalta voidaan päätellä, että Torinon asteikon lukemaksi muodostuu 3,1. Tämä tarkoittaa sitä, että asteroidia on tarkkailtava asteikon määritelmän mukaisesti.

3. Löydetty Maan lähiohittaja, jolla on yli 1% todennäköisyys törmätä Maahan ja aiheuttaa paikallista tuhoa. Vaatii tähtitieteellistä tarkkailua. Alueen viranomaisille ilmoitettava, jos mahdollinen törmäys on alle 10 vuoden päässä. On mahdollista, että uudet havainnot alentavat kohteen luokitusta luokkaan 0.

 

Muita artikkeleita aiheesta

Asteroidi 2024 YR4 lähiohittaa maapallon joulukuussa 2032

Asteroidien lähiohitus on arkipäivää

Tungosta Maan ympärillä

Uhkakuva avaruudesta

OSIRIS-Rex:lle uusi tehtävä

Apophis poistetiin ESAn riskiluettelosta

Apophis ohitti Maan

 

Asteroidi 2024 YR4 lähiohittaa maapallon joulukuussa 2032

Hieman yli kuukausi sitten (27.12.2024) havaittu asteroidi 2024 YR4 kulkee maapallon ohi noin 99 % varmuudella joulukuun 22. päivänä vuonna 2032. Lähimmillään asteroidi voisi olla vain 755 km etäisyydestä maanpinnasta. Todellisuudessa etäisyys voi olla hieman suurempi, sillä todennäköisesti ohitusetäisyys on noin 130 000 km. Sekään ei ole paljoa, vain kolmannes Kuun keskietäisyydestä, mutta kuitenkin sen verran, että asteroidi ei tule törmäämään maapalloon.

Havainnekuva Maata lähestyvästä asteroidista. Kuva © Kari A. Kuure.

Toistaiseksi tiedämme asteroidista hyvin vähän. Jopa sen rata on jonkin verran epävarma ja kaiken lisäksi ensimmäinen tunnettu havainto siitä on 25.12.2024, siis vain samalta päivältä, kun se ohitti maapallon. Lähiohitus jäi huomaamatta ja virallinen ensihavainto tehtiin Asteroid Terrestrial-impact Last Alert System (ATLAS) -järjestelmän teleskoopilla siis pari vuorokautta ohittamisen jälkeen. Radan tarkempi määrittely tarvitsee runsaasti uusia havaintoja, mutta huhtikuuhun mennessä asteroidi on edennyt niin kauas Maasta, että sitä ei voida havaita suurimmillakaan kaukoputkilla ennen vuoden 2032 lähiohitusta.

NASA on tehnyt asteroidista kokoarvion. Se perustuu asteroidin havaittuun kirkkauteen. Tästä syystä laskelmissa on paljon oletuksia ja virhemarginaali on suuri. Tällä hetkellä sen kooksi arvioidaan 40 ja 100 metrin väliin, todennäköisimmin noin 55 metriä. Kappaleella on siis riittävästi kokoa ja massaa saadakseen aikaa merkittävää paikallista tuhoa törmäyksellään. Lievimmillään sen vaikutus olisi, jos se pirstoutuisi ilmakehässä samoin kuin vuonna 1908 kesäkuussa Tunguskassa tapahtui. 

Asteroidin 2024 YR4 kapea törmäysriskikäytävä. Kuva Daniel Bamberger/Wikimedia Commons (CC BY-SA 4.0).

 

Jos asteroidi päätyisi maanpintaa asti, tuloksena olisi törmäyskraatteri, joka olisi verrattavissa Arizonassa olevaan Barringerin kraatteriin, jonka halkaisija on noin 1,2 km ja syvyys 170 m. 2024 YR4:n törmäyksen täydellisen tuhon alue olisi laajuudeltaan noin 100 km (säde noin 50 km) ja sen ulkopuolellakin laajalla alueella vahingot olisivat merkittäviä, riippuen hieman siitä olisiko törmäysalue merellä vai mantereella. Merialueella törmäys aiheuttaisi muiden vaikutusten lisäksi valtaisan tsunamin. Joka tapauksessa asteroidin törmäys tuottaisi ilmakehään runsaasti pölyä, joten ilmastolliset muutokset olisivat merkittäviä, luultavasti se aiheuttaisi maapallon keskilämpötilan laskun useilla asteilla monen vuoden ajaksi.

Asteroidi 2024 YR4 on luokiteltu Apollo-asteroidiksi. Sen periheli (0,8528 au) on Maan radan sisäpuolella ja apheli (4,226 au) Marsin ja Jupiterin ratojen välissä. Lisäksi radan solmupiste on Maan radan tuntumassa, joka tekee siitä huomattavan riskitekijän. Tällä hetkellä sen törmäysriskin arvio Torinoasteikolla 3, joka tarkoittaa noin 1,3 % todennäköisyyttä törmäykseen. Riski ei ole kovin suuri, mutta se on kuitenkin merkittävä, vain Apophis:n riski on suurempi. Huhtikuun 13. päivän 2029 Apohisin törmäysriski on noin 2,4 % ja 13.4.2036 tätäkin suurempi. Apophis on myös merkittävästi suurempi asteroidi, keskihalkaisijan ollessa noin 370 m.

Vaikka asteroidi 2024 YR4 todennäköisesti menee ohi vuonna 2032, sen luoma törmäysvaara ei poistu. Asteroidin radat muuttuvat jokaisella lähiohituksella ja muutos voi olla sen suuntainen, että törmäys lopulta tapahtuu. Toistaiseksi emme pysty tätä riski poissulkemaan. Tukijat arvioivat, että asteroidin luoma uhka on seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana edelleen noin 1 % luokkaa.

2024 YR4 saattaa olla myös sen kokoinen, että tarvittaessa voitaisiin ryhtyä torjuntatoimiin. Sopivan kokoisilla usealla törmäyttimellä ehkä voitaisiin muuttaa sen rataa siten, että lyhin etäisyys Maahan kasvaisi ja törmäysriski näin ollen pienenisi. Joka tapauksessa asteroidi tulee olemaan lähivuosikymmenien aikana tarkan seurannan kohteena, kuten tietysti kaikki muutkin Maata lähestyvät asteroidit ovat.