lauantai 24. syyskuuta 2016

Onko Albireo todellinen kaksoistähti?

Albireo on helpostiloydettävissä syyskaudella eteläiseltä
taivaalta. ja sen katseluun riittää pienikin kaukoputki.
Kuva © Kari A. Kuure.
Tampereen Ursan syyskauden tähtinäytöksiin kuuluva kohde Albireo (Joutsenessa) ei ehkä olekaan aivan oikea kaksoistähti vaan sattumalta samassa suunnassa oleva optinen kaksoistähti. Tällaisen ajatuksen heitti Bob King (AAVSO) Sky and Telescope -lehden blogiartikkelissa 21.9.2016.

Perusteina King esittää useita hieman omituisia mittaustuloksia joiden uudelleen tulkinta johtaa lähes vääjäämättä optiseen kaksoistähteen, jos mittaukset pitävät paikkansa. King jättää kuitenkin sen mahdollisuuden, että mittausten epävarmuus olisi perimmäinen syy epätarkkoihin lukuihin.

Albireo, joka tunnetaan myös beeta (b) Cygni nimellä, sijaitsee noin 380 valovuoden etäisyydellä Joutsen tähdistössä ja näkyy korkealla eteläisellä taivaalla syyskaudella illan pimennyttyä. Tähden A komponentti[1] on K3 spektriluokan oranssijättiläinen, jonka massa on noin 5 MSun(auringonmassaa). B komponentti[2] puolestaan on B8-spektriluokan sinivalkoinen kääpiötähti, jonka massa on noin 3,3 MSun . Tähdet näkyvät noin 34 kaarisekunnin etäisyydellä toisistaan, joten ne erottuvat kaksoistähdeksi pienelläkin kiikarilla tai kaukoputkella.

Kingin mukaan ensimmäiset mittaukset tähtiparista tehtiin 261 vuotta sitten, jolloin niiden asento (PA) oli 58°. Nykyinen PA on 54°, joten epävarmuustekijät huomioon ottaen tähtien keskinäinen kiertoaika pitäisi olla 75 000 – 100 000 vuotta. Kiertoajan ollessa näin pitkä, kuluisi melkoinen tovi ennen kuin mittauksin asiaan saataisiin vahvistusta.

King jatkaa todisteluaan blogissaan[3] . A-tähden ominaisliikkeestä johtuen sen rektaskensio pienenee 2 mas (millikaarisekuntia) vuodessa. Muutos deklinaatiossa on 1 mas, joten tähden suuntakulma PA= 224°. B-tähden vastaavat muutokset ovat 1 mas ja 2,0 mas etelään, joten suuntakulmaksi tulee PA=206°. Tähdet siis näyttävät kulkevan merkittävästi eri suuntiin. Myös Simbad tietokanta antaa tähdille merkittävästi erilaiset liikesuunnat ja nopeudet.

Ehkä vielä mielenkiintoisempi tulos tulee tarkasteltaessa tähtien säteisnopeuksia. b Cygni A lähestyy meitä 24 km/s ja b Cygni B lähestyy 18,8 km/s. Molemmat tulevat meitä kohti mutta eri nopeuksilla.
Kingin todistelu Albireon optisesta kaksoistähteydestä on äkkiseltään vakuuttavan tuntuista, joten kun seuraavan kerran kerromme Albireosta tähtitornilla, on syytä tämäkin asia tuoda julki.

Huomautukset

[1] b Cygni A on fyysinen kolmoistähti , jonka komponentit Ab ja Ac havaittiin 1970-luvulla. Kumppanit sijaitsivat löydettäessä 0,1 (Ab) ja 0,4 (Ac) kaarisekunnin etäisyydellä Aa tähdestä. Tällä hetkellä Ab on täysin Aa-tähden kohdalla. Molempien kumppaneiden kirkkaus mv=5.

[2] b Cygni B on kaksoistähti, jonka himmeämpi komponentti löydettiin vuonna 2002. Bb-tähden kirkkaus mv=9,2 ja etäisyys päätähdestä on noin 0,4 kaarisekuntia. Bb-tähden näkyminen yli neljä yksikköä kirkkaamman tähden vierestä on käytännössä äärimmäisen vaikeaa jopa isoilla harrastajakaukoputkilla.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti