 |
| Prixima Centauri. Kuva Wikimedia Commons. |
Aurinkokuntaamme lähimpänä sijaitseva tähti, Proxima
Centauri, on osoittautumassa erittäin aktiiviseksi tähdeksi. Viime vuoden
maaliskuussa Atacama Large Millimeter / submillimeter Array, eli ALMA
radioteleskoopilla[1] tehtiin havainto[2], joka on nyt
saanut uuden tulkinnan.
Aikaisemman tulkinnan[3] mukaan kirkastuma oli
seurausta planeettajärjestelmän synnyn jälkeen jäljelle jääneestä pölyrenkaasta.
Proximalla tiedetään olevan hieman Maata suurempi planeetta (massa noin 1,3
Maan massaa) Proxima b. Tutkijat pitävät mahdollisena, että järjestelmässä on
myös toistaiseksi havaitsemattomia planeettoja.
Nyt uusi tutkimus[4] on uudistanut kokonaan
kirkastuman tulkinnan, johtuen erilaisesta datan käsittelystä. Uuden tulkinnan
mukaan pari minuuttia kestänyt kirkastuma johtuikin valtavasta
flarepurkauksesta Proximalla. Purkaus oli noin kymmenkertainen Auringossa
esiintyneisiin flarepurkauksiin nähden. Purkauksen voimakkuus oli huikea, sillä
Prixima on pieni punainen kääpiötähti, jonka massa on vain noin 12 % Auringon
massasta.
Flarepurkaus asettaa uuteen valoon Proxima b:n
elinkelpoisuuden. Usein toistuessaan flarepurkaukset ovat voineet johtaa
siihen, että Proxima b -planeetalla ei ole ilmakehää jäljellä, jos sellainen
olisi sille joskus kehittynyt. Näin ollen planeetta voi olla täysin steriili,
ilmaton kivi avaruudessa. Muutoin Proxima b sijaitsee laskelmien mukaan
elinkelpoisella vyöhykkeellä ja sen rata on sellainen, että se ei poistu
elokehältä kierroksensa aikana.
Huolta voi herättää myös kysymys siitä, että kuinka pieni
kääpiötähti voi tuottaa havaitun voimakkuuden mukaisen flarepurkauksen? Ja
voisiko sellainen tapahtua Auringossa, joka on sentään paljon aktiivisempi kuin
Proxima? Kysymys on aiheellinen ja siihen ei tiedetä vastausta.
Auringossa on havaittu voimakkaita purkauksia, esimerkiksi
vuonna 1859. Garringtonin purkauksena tunnettu flare, joka aiheutti jos sen
aikaisille sähkötyslinjoille paljon ongelmia ja laiterikkoja. Dendokronologisita
tutkimuksista tiedetään, että Auringossa on tapahtunut aikaisemminkin voimakkuudeltaan
Garringtonin purkaukseen verrattavia purkauksia. Jos Aurinko tuottaisi vielä näitäkin
purkauksia kymmenkertaisen flarepurkauksen, voisi koko nykyinen elämä muuttua
maapallolla, joutuisimme sovittamaan elämämme 1700-luvun tekniikan tasolle.
Huomautukset
[1] ALMA koostuu 66 yksittäisestä radioteleskoopista.
[2] Havaintoikkunaa käytettiin 21.1.–25.4.2017 ja
varsinainen kirkastuminen havaittiin 24.3.2017.
[3] Espanjalaisen Institute of Astrophysics of Andalusia
(IAA) tutkijaryhmän tutkimus.
[4]
Tutkimusryhmän vetäjänä toimii tohtori
Meredith A. MacGregor (Carnegie Institution for Science, Department of
Terrestrial Magnetism).
Lähde
https://www.sciencealert.com/proxima-centauri-monster-flare-means-no-evidence-for-planetary-system
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti