Superflare Proxima Centaurissa

Taiteilijan näkemys aktiivisesta Procima Centairista
planeettoineen.
Kuva NASA/SDO/Goddard.

Tutkijat ovat havainneet^[1] aurinkokuntaamme lähimpänä olevalla tähdellä^[2], Proxima Centaurilla,^[5] valtavan supereflare-purkauksen. 

Purkauksen kokonaisenergia oli havaintojen mukaan noin 3,1×10²⁶ J, joka vastaa noin 30× Proximalla aikaisemmin havaittua voimakkainta flarepurkausta. Kahden vuoden aikana tähdellä on havaittu 23 muuta voimakasta purkausta..

Proxima Centauri on pieni punainen kääpiötähti Alfa Centaurin järjestelmässä ja sen kiertoradalta on löydetty eksoplaneetta Proxima b^[3]. Superflare-purkaus nosti tähden kirkkautta hetkelliseksi  68-kertaiseksi sen normaali kirkkauteen verrattuna. Tavallisesti tähti on paljain silmin näkymätön, mutta purkauksen aikana se olisi ollut mahdollista nähdä paljain silmin täysin pimeässä paikassa, sillä sen visuaaliseksi kirkkaudeksi arvioitiin noin M_v=6,8^m. Proximan normaali kirkkaus on M_v=11,05^m.

Proxima on osoittautunut hyvin aktiiviseksi tähdeksi, sillä siellä tapahtuu hyvin runsaasti flarepurkauksia. Tilastollisesti tarkasteltuna tähdellä esiintyy supreflarepurkauksia vähintään viisi kertaa vuodessa. Proxima b on suunnilleen Maan kokoinen ja se kiertää laskennallisella ekokehällä tähdestään. Usein toistuvat flarepurkaukset tekevät kuitenkin mahdollisen elämän esiintymisen planeetalla hyvin vaikeaksi ellei aivan mahdottomaksi.

Jos planeetalla on ilmakehä, niin toistuvat superflaret estäisivät suojaavan otsonikerroksen syntymisen^[4]. Lisäksi voimaksa uv-säteily pyyhkisi mahdollisen ilmakehän pois muutamassa miljardissa vuodessa. Näin ollen Proxima b olosuhteet voisivat muistuttaa enemmän Marsin kuin Maan olosuhteita. Voimakas uv-säteily sterilisoi planeetan pinnan lähes jatkuvasti, joten maankaltaisen elämän esiintyminen planeetalla lienee mahdotonta vaikka ilmakehä olisikin niin vahva, että se mahdollistaisi muutoin elämän esiintymisen.

Punaiset kääpiötähdet ovat yleisin tähtiryhmä maailmankaikkeudessa. Nyt julkistettu tutkimus hyvin vaikeista olosuhteista elämälle tähtiä kiertävillä planeetoilla ei ole kovinkaan rohkaiseva uutinen astrobiologeille, jotka yrittävät kartoittaa elämän esiintymistä maailmakaikkeudessa. Tähän asti punaisia kääpiötähtiä on pidetty potentiaalisimpana tähtiryhmänä, sillä pienimassaiset tähdet ovat paitsi runsautensa, niin myös pitkäikäisyytensä vuoksi potentiaalisia elämän esiintymistä ylläpitäviä järjestelmiä. Prixima Centaurin superflaret kuitenkin heikentävät voimakkaasti tätä käsitystä ja voi olla, että (jälleen) pontiaallisimmiksi tähtijärjestelmiksi tuleekin auringonkaltaiset tai vain hieman pienemmät tähdet planeettoineen.

Lisää aiheesta

http://avaruusmagasiini.blogspot.fi/2018/02/proxima-centaurissa-valtava-flare.html

Huomautukset

[1] arXiv:1804.02001v1 [astro-ph.EP] 5 Apr 2018 The First Naked-Eye Superflare Detected from Proxima Centauri, Ward S. Howard (Department of Physics and Astronomy, University of North Carolina at Chapel Hill)  & al.

[2] Etäisyys on 4,26 valovuotta.

[3] Proxima b löydettiin vuonna 2016.

[4] Auringon suhteellisen heikot flarepurkaukset aiheuttavat aika ajoin myös maapallon ilmakehässä otsonikatoa. Proximalla esiintyvät superflaret ovat voimakkuudeltaan noin 1 000 – 10 000 -kertaisia Auringossa tapahtuneisiin voimakkaimpiin purkauksiin nähden.

[5] Havainto tehtiin maaliskuussa 2016 EvryScope kuvausjärjestelmällä (http://evryscope.astro.unc.edu/).