Venus on edelleen vulkaanisesti aktiivinen

Uusimpien tutkimusten mukaan Venus näyttää olevan edelleen vulkaanisesti aktiivinen ja tulivuorten purkauksia tapahtuu vuosittain. Tällaiseen tulokseen on tullut geofyysikko Robert Herrick Alaskan yliopistosta (Fairbanks) ja insinööri Scott Hensley NASAn Jet Propulsion Laboratoriosta (Kalifornia). Heidän tutkimusraporttinsa on julkaistu Science -lehdessä 15.3.2023.

Magellan-luotaimen tutkakuvista koottu Venuksen pinta. Kuva Wikimedia Commons.

Tutkimus perustuu suurelta osin vuosina 1990 – 1994 Venusta kiertäneen Magellan luotaimen ottamiin tutkakuviin vuosilta 1991 ja 1992. Valitettavasti Magellanin kiertorata oli soikea, joten kuvien resoluutio ja katselukulma vaihtelivat suuresti ja tutkijat itse joutuivat käsittelemään ja sovittamaan kuvat tietokoneiden sijaan. Tämä tietysti vaati paljon aikaan ja nyt, kolme vuosikymmentä myöhemmin työ valmistui julkaisu kuntoon.

Tutkijat keskittyivät paikkoihin Venuksen pinnalla, joiden ulkonäön perusteella voitiin olettaa vulkaaneiksi tai tulivuoriksi. Erityisesti kaksi tulivuorta (Ozz ja Maat) osoittivat aktiivisuuden merkkejä. Tulivuoret ovat tilavuudeltaan Maan tulivuorten kokoisia mutta laakeampia ja litteämpiä kilpitulivuoria. Etenkin Maat Monsin pohjoisrinteellä on purkausaukko, joka muutti muotoaan ja kokoaan helmikuun ja lokakuun välisenä aikana vuonna 1991. Aluksi purkausaukko oli muodoltaan pyöreä ja sen pinta-ala oli noin 2,2 km². Lokakuuhun mennessä sen koko oli kasvanut noin 4 km²:iin ja muotokin oli paljon epäsäännöllisempi. Lisäksi purkausaukko näytti täyttyneen ja muodostaneen mahdollisesti laavajärven. Aivan täyttä varmuutta asiassa ei ole, sillä kuvista ei voi päätellä, että onko täyttynyt purkausaukko kiinteää, vain onko pinta edelleen sula.

On tietysti mahdollista, että tyhjentynyt purkausaukko, kaldera, olisi romahtanut ja tästä syystä sen muotoa ja laajuus olisivat muuttuneet. Maapallollakin näin tapahtuu mutta yleensä vain aktiivisen tulivuoritoiminnan seurauksena. Edelleen purkausaukon ympäristön maasto on myös muuttunut mahdollisesti laavavirtausten vaikutuksesta. Nämä muutokset osoittavat tutkijoiden mukaan vulkaanisen aktiivisuuden olemassaolon.

Vuonna 2020 raportoitiin fosfiini-nimisen aineen havaitsemisesta Venuksen ilmakehästä. Maapallolla fosfiinia löytyy anaerobisista olosuhteissa tapahtuvasta mikrobitoiminnasta kuten soilta ja lietteiltä sekä ihmisen ja eläinten suolistoista. Maassa fosfiiniä syntyy myös vulkaanisessa toiminnassa ja tietysti myös Venuksessa.

Tutkijat pitävätkin Venuksen fosfiinia puhtaasti vulkaanisen toiminnan tuotoksena, vaikka villeimmissä spekulaatioissa sen syntypaikaksi arveltiin ilmakehän yläosassa leijuvia mikrobeja. Fosfiini havaintojen käsittelyssä tapahtui virhe, jolloin kaasun pitoisuus tuli laskelmissa liian suureksi. Vulkaanisen toiminnan seurauksena fosfiinia pitäisi Venuksessa olla vain puolet laskelmista saaduista. Laskelmat kuitenkin osoittautuivat vääriksi ja korjatut laskelmat vahvistivat fosfiinin määrän olevan sen, mitä se pitäisikin olla vulkaanisen toiminnan seurauksena.

Venuksen vulkaanisen toiminnan on arveltu olevan hyvin vähäistä tai olematonta nykypäivänä, koska Venuksessa ei ole laattatektoonista toimintaa kuten maapallolla. Maapallolla mannerlaattojen törmätessä ja tunkeutuessa toistensa alle, syntyy vuoristoja ja niihin tulivuoria. Toisaalta, maapallolla on myös ns. kuumien pisteiden synnyttämiä tulivuoria, joiden yläpuolelle tulivuoria syntyy. Esimerkiksi Havaijin saaret ovat tällaisen kuuman pisteen synnyttämiä ja mannerlaatan kulkiessa kohti luodetta, Havaijin tuliperäiset saaret muodostavat jonon. Marsissa Olympos Mons on kuuman pisteen yläpuolella ja sielläkään ei ole kovin voimakasta laattatektoonista toimintaa, joten tulivuori on kasvanut kooltaan koko Aurinkokuntamme suurimmaksi tulivuoreksi.