NASA/ESA/CSA James Webb-avaruusteleskooppi ja NASA/ESA Hubble-avaruusteleskooppi ovat yhdessä havainneet laajaa galaksijoukkoa, joka tunnetaan nimellä MACS0416. Tuloksena oleva pankromaattinen kuva yhdistää näkyvän ja infrapunavalon muodostaen yhden kattavimmista koskaan saavutetuista universumin näkymistä. Noin 4,3 miljardin valovuoden etäisyydellä sijaitseva MACS0416 on muodostunut kahdesta törmääväästä galaksijoukkosta, jotka lopulta yhdistyvät muodostaen vielä suuremman joukon.
Tämä klusteri oli ensimmäinen joukko Hubble-ohjelmasta nimeltä Frontier Fields, jo käynnistettiin vuonna 2014. Hubble oli edelläkävijä etsiessään joitain luonnostaan himmeimpiä ja nuorimpia koskaan havaittuja galakseja. Webbin infrapunanäkymä vahvistaa merkittävästi näitä havaintoja ulottumalla vielä pidemmälle varhaiseen universumiin.
Kuvan tekemiseksi valon lyhyimmät aallonpituudet olivat yleensä värikoodattua siniselle, pisimmät punaiselle ja keskiaallonpituudet vihreälle kanavalle. Laaja aallonpituusalue, 0,4 – 5 mikromteriä, tuottaa erityisen näyttävän galaksimaiseman.
Nämä värit antavat vihjeitä galaksien etäisyyksistä: sinisimmät galaksit ovat suhteellisen lähellä ja niissä esiintyy usein voimakasta tähtien muodostumista, joita Hubble havaitsee parhaiten, kun taas punaisemmat galaksit ovat yleensä kauempana, joita Webb havaitsee infrapunaisella aallonpituuksilla. Jotkut galaksit näyttävät myös erittäin punaisilta, koska ne sisältävät runsaasti kosmista pölyä, joka pyrkii imemään sinisempiä tähtien valon värejä.
Vaikka uudet Webb-havainnot edistävät tätä esteettistä näkemystä, ne otettiin tiettyyn tieteelliseen tarkoitukseen. Tutkimusryhmä yhdisti kolme havaintoaikakauttaan, joista jokainen tehtiin viikkojen välein, neljänteen aikakauteen CANUCS-tutkimusryhmästä (CAnadian NIRISS Unbiased Cluster Survey). Tavoitteena oli etsiä kohteita, joiden havaittu kirkkaus vaihtelee ajan myötä.
He tunnistivat 14 tällaista kohdetta. Kaksitoista niistä sijaitsi kolmessa galaksissa, jotka suurentuivat voimakkaasti gravitaatiolinssin vaikutuksesta, ja ne ovat todennäköisesti yksittäisiä tähtiä tai monitähtijärjestelmiä, jotka ovat hetkellisesti erittäin suurentuneet. Loput kaksi kohdetta ovat maltillisemmin suurentuneissa taustagalakseissa ja ovat todennäköisesti supernovija.
Niin monien muutuvan kohteen löytäminen suhteellisen lyhyen ajanjakson havainnoista viittaa siihen, että tähtitieteilijät voisivat löytää paljon enemmän vastaavia kohteita tästä klusterista ja muista sen kaltaisista säännöllisestä seurannasta Webbin avulla.
Ryhmän tunnistamista muuttuvista kohteista yksi erottui erityisesti joukosta. Sijaitsee galaksissa, joka oli olemassa noin 3 miljardia vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, ja se on suurentunut kertoimella 4 000 vähintään. Tiimi antoi lempinimen tähtijärjestelmä ”Mothra” kuvatakseen sen "hirviöluonnetta". Se on sekä erittäin kirkas että erittäin suurentunut. Se liittyy toiseen linssittyneeseen tähteen, jonka tutkijat ovat aiemmin tunnistaneet ja jolle he antoivat lempinimen ”Godzilla”. Sekä Godzilla että Mothra ovat jättiläisiä hirviöitä, jotka tunnetaan japanilaisessa elokuvassa kaijuna.
Mielenkiintoista on, että Mothra näkyy myös yhdeksän vuotta aiemmin tehdyissä Hubblen havainnoissa. Tämä on epätavallista, koska etualalla olevan galaksijoukon ja taustatähden välinen hyvin tarkka kohdistus tarvitaan tähden suurentamiseksi niin paljon. Tähden ja joukon keskinäisten liikkeiden olisi lopulta pitänyt eliminoida tämä kohdistus.
Todennäköisin selitys on, että etualan klusterin sisällä on ylimääräinen kohde, joka lisää suurennusta. Ryhmä pystyi rajoittamaan massansa olemaan 10 000 – 1 miljoona kertaa Auringon massainen. Tämän "millilinssin" tarkka luonne on kuitenkin edelleen tuntematon. On mahdollista, että kohde on pallomainen tähtijoukko, joka on liian himmeä Webbille suoraan havaittavaksi.
Tässä esitetyt Webb-tiedot saatiin osana PEARLS-ohjelmaa (Prime Extragalactic Areas for Reionization and Lensing Science), GTO-ohjelmaa 1176 .
Blogissani käsitelen avaruustutkimukseen, tähtitieteeseen ja -harrastamiseen liittyviä aiheita: uutisia, havaintoja, laite- ja ohjelmaesittelyjä ja kirja-arvosteluja. Uutisoinnissa en pyri nopeuteen vaan uutisiin liittyvien tietojen syventämiseen ja taustoittamiseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti