IM-1 -luotain lähti kohti Kuuta

SpaceX Falcon 9 -raketti, joka kuljettaa Intuitive Machinesin Nova-C-kuulaskeutujaa, lähetettiin kohti Kuuta  NASA:n Kennedy Space Centerin laukaisualustalta 39A Floridassa kello 7.05 Suomen aikaa eilen torstaina (15.2.2024). Osana NASAn CLPS-ohjelmaa (Commercial Lunar Payload Services, kaupalliset Kuun hyötykuormapalvelut) ja Artemis-kampanjaa Intuitive Machinesin ensimmäinen kuulento vie Kuuhun NASAn tieteellisiä ja kaupallisia hyötykuormia tutkimaan pakokaasujen ja pinnan vuorovaikutusta, avaruussään ja kuunpinnan vuorovaikutusta, radioastronomiaa, tarkkuuslaskeutumisteknologiaa sekä viestintä- ja navigointisolmua tulevaa autonomista navigointiteknologiaa varten.

Falcon-9 kantoraketti vei IM-1 -luotaimen avaruuteen. Kuva NASA TV.

Lähdön jälkeen, noin kello 7.53 laskeutumisalus irrotettiin Falcon 9:n toisesta vaiheesta. Lennonvalvonta vahvisti, että se sai viestintäyhteyden laskeutujaan yhtiön Houstonissa sijaitsevasta operaatiokeskuksesta. Kuuluotain on vakaa ja sen sähkötuotanto aurinkokennoilla on toiminnassa.

Matkalla Kuuhun NASAn mittalaitteet mittaavat kryogeenisen polttoaineen määrää sen käytön aikana, ja laskeutuessaan kohti Kuun pintaa ne keräävät tietoja luotaimen ja pinnan vuorovaikutuksesta sekä testaavat tarkkuuslaskeutumistekniikoita.

Havainnekuva IM-1 -luotaimesta. 

Laskeutumisen jälkeen NASA:n laitteet keskittyvät havaitsemaan avaruussään ja Kuun pinnan vuorovaikutusta sekä radioastronomiaa. Nova-C-laskeutumisaluksen mukana on myös heijastimia, jotka edistävät Kuun paikannusmerkkien verkostoa viestinnän ja navigoinnin mahdollistamiseksi tulevia itsenäisiä navigointitekniikoita varten.

Laskeutumisaluksessa on muun muassa seuraavat NASA:n tieteelliset tutkimukset:

·         Lunar Node 1 Navigation Demonstrator: Pieni, CubeSat-kokoinen koelaite, joka demonstroi autonomista navigointia, jota tulevat laskeutumisalukset, maanpinnan infrastruktuuri ja astronautit voisivat käyttää, ja joka vahvistaa digitaalisesti niiden sijainnin Kuussa suhteessa muihin avaruusaluksiin, maa-asemiin tai liikkuviin kulkijoihin.

·         Laser-heijastinryhmä: Kahdeksan heijastimen muodostama kokoelma, joka mahdollistaa tarkan laserkeilauksen, jolla mitataan kiertävän tai laskeutuvan avaruusaluksen ja laskeutumisaluksen heijastimen välinen etäisyys. Joukko on passiivinen optinen instrumentti, ja se toimii pysyvänä sijaintimerkkinä Kuussa vuosikymmeniä eteenpäin.

·         Navigointidoppler Lidar tarkkaa nopeuden ja etäisyyden mittausta varten: Lidar-pohjainen (Light Detection and Ranging) ohjausjärjestelmä laskeutumista varten. Tämä laite toimii samoilla periaatteilla kuin tutka, mutta se käyttää kolmen optisen teleskoopin kautta lähetettyjä laserpulsseja. Se mittaa nopeuden, suunnan ja korkeuden suurella tarkkuudella laskeutumisen ja laskeutumisen aikana.  

·         Radiotaajuinen massamittari: teknologiaekokeilu, jolla mitataan avaruusaluksen säiliöissä olevan polttoaineen määrää matalan painovoiman avaruusympäristössä. Anturitekniikan avulla mittalaite mittaa kryogeenisen polttoaineen määrän Nova-C:n polttoaine- ja hapettimen säiliöissä ja tuottaa tietoja, joiden avulla voidaan ennustaa polttoaineen käyttöä tulevissa lennoissa.  

·         Radioaaltohavainnot Kuun pinnan fotoelektronikka: Laitteella havainnoidaan Kuun pinnan ympäristöä radiotaajuuksilla, jotta voidaan määrittää, miten pinnan lähellä tapahtuva luonnollinen ja ihmisen aiheuttama toiminta on vuorovaikutuksessa ja voi häiritä siellä tehtävää tiedettä.

·         Stereokamerat Kuun pintahavaintoja varten: neljän pienen kameran sarja, jolla otetaan kuvia, jotka osoittavat, miten Kuun pinta muuttuu avaruusaluksen pakokaasujen vuorovaikutuksesta laskeutumisen aikana ja sen jälkeen.

Intuitive Machinesin Nova-C-luokan Odysseus-kuulaskeutuja laskeutuu Kuun etelänavan alueelle lähelle Malapert A -nimellä tunnettua kraatteriin torstaina 22. helmikuuta. Tämä suhteellisen tasainen ja turvallinen alue sijaitsee muuten voimakkaasti rapautuneella eteläisellä ylängöllä Kuun Maasta näkyvällä puolella. Laskeutuminen Malapert A:n lähelle auttaa myös tehtävän suunnittelijoita ymmärtämään, miten kommunikoida ja lähettää tietoja takaisin Maahan paikasta, jossa Maa on matalalla Kuun horisontissa.