 |
| Marsin pohjoisella pallonpuoliskolla on muinoin lainehtinut valtameri. Kuva ESO/M. Kornmesser/N. Risinger. |
Uusin tutkimus[1] osoittaa, että noin 3,7
miljardia vuotta sitten Marsin pohjoisnavalla oli Atlantin veroinen valtameri.
Vuosimiljardien kuluessa Mars on kuitenkin menettänyt vetensä suurelta osin ja
nykyisin sitä löytyy suurempia määriä vain napakaloteilta.
Tutkijat onnistuivat määrittämään napakalottien vesihöyrystä
vedyn (H) ja deuteriumin[2] (D) suhteen[3]. Veden
haihtuessa ja kadotessa avaruuteen puoliraskaan veden osuus kasvaa, sillä se
haihtuu huonommin ja katoaa avaruuteen suhteessa hitaammin kuin tavallinen
vesi.
Aivan aluksi tutkijat määrittivät vesien väliset suhteet ilmakehässä
nykyisten napakalottien alueella. Tästä takaisinpäin laskien vettä (H2O)
on ollut noin 6,5-kertaisesti mitä sitä on nyt napakaloteissa. Tutkijoiden
mukaan Marsissa olisi ollut vettä tasaisesti jakaantuneena koko planeetan
pinnalle noin 137 metrin paksuinen kerros. Marsin pohjoinen pallonpuolisko on
kuitenkin lähes kokonaan matalammalla kuin keskipinta, joten Marsin vesi on
ollut pohjoisessa. Meren syvyys on ollut jopa yli 1,6 km. Kaiken kaikkiaan
vettä on ollut noin 20 miljoonaa kuutiokilometriä.
Tutkimusryhmä teki havainnot ESOn VLT observatoriosta Chilessä,
W.M. Keck observatorion kaukoputkilla ja Nasan Havaijilla sijaitsevaa
infrapunakaukoputkella. Havaintoja tehtiin useaan kertaan kuuden vuoden[4]
aikana, jolloin mikroilmaston ja vuodenaikaiset vaihtelut osattiin ottaa
huomioon alkuperäisen vesimäärän laskennassa.
Huomautukset
[1] Kansainvälistä tutkimusryhmää johti Geronimo Villanueva (Nasa
Goddard Space Flight Ceter, Greenbelt, Meryland).
[2] Deuterium on
vedyn isotooppi, jossa on protonin lisäksi yksi neutroni. Kemiallisesti
deuterium käyttäytyy samalla tavalla kuin normaali vety, eli se muodostaa
samanlaisia yhdisteitä kuin vety. Vedyllä on kolmas isotooppi, tritium. Aivan
samoin se voi muodostaa vettä.
Näitä isotooppien muodostamia vesiä kutsutaan puoliraskaaksi
vedeksi (HDO), raskaaksi vedeksi (D2O) ja superraskaaksi vedeksi (T2O).
Kemiallisesti vedet HTO ja DTO ovat mahdollisia, mutta ne ovat todella
harvinaisia yhdistelmiä. Tritium on radioaktiivinen, jonka puoliintumisaika on
12,32 vuotta ja sitä syntyy luonnossa lähinnä yläilmakehässä kosmisen säteilyn
törmätessä ilmakehän typpi (N) molekyyleihin.
[3]Maan vesissä on 3200 molekyyliä jokaista puoliraskasvesi[2]
(HDO) molekyyliä kohti.
[4] Suunnilleen kolmen Marsin vuoden ajan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti