Muistatko komeetta ISONin?

Komeetta ISON valokuvattuna TRAPPIST-teleskoopilla
ESOn La Silla observatoriossa (Chile) 15. marraskuuta
2013. Kuva TRAPPIST/E. Jehin/ESO.

Muistatko komeetta ISONin (C / 2012 S1 (ISON)^[1] ? Siitä odotettiin näyttävää spektaakkelia Auringon ohittamisen jälkeen joulukuussa 2013. Spektaakkelia ei kuitenkaan tullut, sillä komeetta katosi kuin tuhka tuuleen ja mitä ilmeisimmin aivan kirjaimellisesti. Tutkijat ovat esittäneet monia hypoteeseja siitä, mitä todella tapahtui. Tuorein tutkimus^[2] kuitenkin selittää komeetan katoamisen uskottavasti.

Tavallisesti komeetan kokoa määriteltäessä turvaudutaan sen näkyvään kirkkauteen. ISON havaittiin noin vuotta ennen sen periheliä ja sen laskettiin olevan suhteellisen suuri. Vertailukohtana käytettiin komeetta Lovejoy (C/2011 W3 (Lovejoy)^[4], joka läpäisi Auringon koronan joulukuun 16 päivänä 2011 ja jonka rata muistutti ISON-komeetan rataa.

Bryans ja Pesnell tarkastelivat ISONin käyttäytymistä ja tulivat tulokseen, jonka mukaan komeetta ei kuitenkaan ollut niin kookas kuin mitä sen visuaalisesta kirkkaudesta pääteltiin. ISON oli peräisin kauempaa avaruudesta kuin Lovejoy, joten se oli kylmempi ja mitä ilmeisimmin ensimmäisellä kierroksellaan aurinkokunnan sisäosissa.

Komeetan rakenne poikkesi Lovejoyn rakenteesta ja siinä oli enemmän haihtuvia aineita (erilaisina jäinä). Runsas haihtuminen komeetan lähestyessä Aurinkoa antoi illuusion isommasta komeetasta kuin mitä se todellisuudessa oli. Tutkijat laskivat, että komeettaytimen koko oli vain neljäsosa Lovejoyn ytimen koosta. Kokolaskelmaa tuki sekin, että ISON ei emittoinut uv-säteilyä kuten Lovejoy, sillä se ilmeisesti haihtui kokonaan jo paljon kauempana kuin mihin Lovejoyn rata komeetan vei.

ISON-komeetan lähestyessä Aurinkoa marraskuussa 2012, se hajosi pienemmiksi kappaleiksi jo ennen Auringon koronaan saapumistaan. Hajoaminen lisäsi komeetan kirkkautta mutta samalla se nopeutti komeetan hajoamista. Ilmeisesti vain komeetassa ollut kiviaines^[3] selviytyi (jos sekään) perihelin ohituksesta 1,2 miljoonan km etäisyydellä Auringosta.

 Huomautukset

[1] Komeetan havaitsivat valkovenäläinen Vitali Nevski ja venäläinen Artjom Novitšonok ISON-verkoston 0,4 m kaukoputkella syyskuun 21 päivänä 2012.

[2] Paul Bryans ja W. Dean Pesnell,  Astrophysical Journal, DOI: 10,3847 / 0004-637X / 822 / 2/77

[3] Komeettojen rakenteen uskotaan useimmassa tapauksessa olevan jäätyneitä kivikasoja. Tämä tarkoittaa sitä, että eri aineksista koostuneiden jäitten lisäksi niissä on jonkin verran kiviainesta enemmän tai vähemmän yhtenäisessä muodossa. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että komeettojen kiviaines ei useinkaan ole kovin lujaa vaan pikemminkin vain löyhästi yhtyeenliittynyttä suhteellisen hienojakoista pölyä tai soraa.

[4] Komeetta Lovejoy (C/2011 W3 (Lovejoy) on pitkäjaksoinen auringonhipoja ja se kuuluu Kreutzin ryhmään (komeettoja jotka perihelissään ”hipaisevat” Aurinkoa). Komeetan löysi komeettojen etsintää harrastava Terry Lovejoy 27 marraskuuta 2011. Komeetta oli kolmas Lovejoyn löytämä. Komeetan periheli vie sen aina 140 000 km etäisyyteen Auringosta. Etäisyys oli niin lähellä Aurinkoa, että komeetan ei uskottu selviävän perihelin ohituksesta. Se kuitenkin ilmaantui näkyviin joulukuun 21./22. päivänä 2011 ja näkyi himmeästi eteläisellä tähtitaivaalla (ei Suomessa) jopa paljain silmin.