 |
| Tähti KIC 9832227 sijaitsee Joutsenessa. Kuva Calvin College. |
Jos tähtitieteilijä ja professori Larry Molnar[1] on oikeassa, tulemme viiden vuoden kulutta
näkemään ja kokemaan yhden harvinaisimmista tapahtumista tähtitaivaalla.
Kyseinen tapahtuma tunnetaan nimellä punainen nova (Red Nova) tai kirkas
punainen nova (LRN) ja niitä on aikaisemmin havaittu alle kymmenen[2]
kertaa viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana.
Molnarin havaitsema tähti on luettelotunnukseltaan KIC
9832227[3], ja sitä on tutkittu intensiivisesti vuodesta 2013
lähtien. Kyseinen tähti sijaitsee Joutsenen tähdistössä ja sen etäisyys meistä
on vain noin 1800 valovuotta. Tällä hetkellä tähti on kirkkaudeltaan
Mv=12,27–12,46, joten sen kirkkaus vaihtelee noin 11 tunnin[4]
jaksoissa.
Tähden kirkkauden vaihtelu on ollut tiedossa jo pitempään[6],
mutta sen alkuperää ei ole tunnettu. Hyvin monien tähtien kirkkaudessa tapahtuu
muutoksia, jopa hyvin lyhytkestoisissa jaksoissa, joten epäselvyys kirkkauden
vaihtelun luonteesta on ollut ymmärrettävää. Larry Molnar kuitenkin onnistui
osoittamaan vuonna 2015, että kyseinen tähti on kaksoistähti, jonka
komponenttien kaasukehät ovat kosketuksessa toisiinsa (contact binary).
 |
| Professori Larry Molnar. Kuva Calvin College. |
Molnarin tutkimusryhmä onnistui myös osoittamaan, että
kaksoistähden kiertoaika toistensa suhteen on kiihtymässä[7]. Tämä
tarkoittaa sitä, että tähden komponetit kiertäessään toistensa ympäri
menettävät energiaa gravitaatioaaltoina ja dynaamisen kitkan vaikutuksesta.
Komponetit siis lähestyvät toisiaan ja tulevat lopulta törmäämään. Molnar laski
törmäyksen tapahtuvan noin viiden vuoden kuluttua! Aivan tarkkaa päivämäärää
laskelmasta ei saada, mutta tarkkuus on suunnilleen yksi vuosi jompaankumpaan suuntaan.
Törmäys tulee aiheuttamaan tähden kirkastumisen ainakin 600 000-kertaiseksi
verratuna Auringon absoluuttiseen kirkkauteen[5]. Tämä merkitsee sitä, että
tähti näkyisi kirkkaampana yksikään muu tähti tähtitaivaalla ja jopa Jupiteria
kirkkaampana. Luultavasti se näkyy helposti paljain silmin jopa päivän aikana.
Meille Suomessa tähden suuri kirkkaus on hyvä uutinen, sillä
tähti on sirkumpolaarinen, eli se ei laske horisontin alapuolelle koskaan. Jos
kirkastuminen on laskelman mukainen, niin silloin se on paljain silmin
havaittavissa vaikka kirkastuminen tapahtuisi kesäaikana. Tosin hienointa olisi
tietysti havaita sitä syyspimeinä öinä, jolloin se on korkealla eteläisellä
taivaalla.
Video V838 Mon tähden punaisesta novasta. Video ESA.
Itse kirkastuminen tapahtuu hyvin nopeasti, vain muutamassa
minuutissa, vaikka huippukirkkauden tähti saanee vasta muutaman vuorokauden
kuluttua. Huippukirkkaus saavutetaan (kuten supernovilla) vasta sitten kun
avaruuteen sinkoutuva kaasupilvi on saavuttanut jo kohtalaisen koon ja itse
tähti on vielä hyvin kuuma ja kirkas. Kirkkainta vaihetta seuraa hitaampi,
kuukausia kestävä kirkkauden menetys ja lopulliseen himmeään tilaansa tähti
asettuu vasta ehkä vuosikymmenien kuluttua.
Tutkimuksen kannalta tieto punaisesta novasta on hyvin
mielenkiintoinen. Aikaisemmin havaitut punaiset novat ovat olleet kaukana ja ne
ovat ilmaantuneet kaukoputkien kuvakenttiin yllättäen, joten tutkijat ovat pystyneet
tekemään havaintoja vasta tapahtuman jälkeen. Nyt on ainutkertainen tilaisuus
tehdä havaintoja myös niistä ilmiöistä joita tapahtuu ennen kuin tähdet
törmäävät toisiinsa. Havaintojen tarkkuutta tietysti lisää se, että tähti on
kosmisessa mittakaavassa hyvin lähellä, vain noin 1800 valovuoden etäisyydellä,
joten etäisyyttä kuvaisin siten, että se tapahtuu aivan kotimme takapihalla.
Huomautukset
[1] Calvin College in Grand Rapids, Michigan, USA).
[2] M31 RV Andromedan galaksissa vuonna 1988, V4332 Jousimiehessä
vuonna 1994, V838 Yksisarvisessa vuonna 2002, M85 OT2006-1 Messier 85
galaksissa vuonna 2006 (julkaistiin 23.5.2007 Naturessa), V1309 Scorpii Skorpionissa
vuonna 2008, kirkas punainen nova Andromedan galaksissa tammikuussa vuonna 2015
ja kirkas punainen nova Kärrynpyörä galaksissa helmikuun 10. 20015.
[3] tähti tunnetaan myös tunnuksilla 2MASS J19291594+4637198, ASAS J192916+4637.3, GSC 03543-01211, ja sen koordinaatit ovat RA
19 29 15.948 DEC +46 37 19.89.
[4] Jakson pituus on 0,457970 vrk.
[5] Auringon absoluuttinen kirkkaus on Mv= 4,8 ja näkyisi 1800 valovuoden etäisyydeltä noin Mv=13,5 kirkkaudella.
[6] Tähti on luokiteltu W UMa-tyyppiseksi pimennysmuuttujaksi.
[7] Pimentymishavainnot jo vuodesta 1999 alkaen.
Video V838 Mon
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1b/Evolution_of_the_light_echo_around_V838_Monocerotis_%28Heic0617a%29.ogv
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti