Kuun pölyhiukkaset leijuvat pinnan yläpuolella

Leijuva pöly voi kohota korkeallekin
Kuun pinasta kuten tässä Clementime-
luotaimen ottamsta kuvasta näkyy.
Kuun horisontin takana oleva Aurinkoa
ei näy, mutta auringonvalo siroaa
leijuvista pölyhiukkasista.
Kuva NASA.

Pölyhiukkasten leijuminen Kuun pinnan yläpuolella on vähän käsitelty aihe julkisuudessa. Kyseessä on kuitenkin jo pitkään tunnettu ilmiö sillä ensimmäiset havainnot siitä tehtiin jo 1960-luvulla Kuuhun laskeutuneiden Surveyor-luotainten^[1] ottamista kuvista. Kuvissa näkyi auringonvalon siroaminen pinnan yläpuolella leijuvista pölyhiukkaspilvistä. Sama ilmiö havaittiin myös miehitetyillä Apollo-lennoilla 60 ja 70-lukujen vaihteessa.

Tutkijoiden työhypoteesi on ollut, että leijumisen saa aikaan sähkövaraus, joka syntyy uv-säteilyn vaikutuksesta. Tutkimuksia ilmiöstä on kuitenkin tehty hyvin vähän kunnes NASA’s Solar System Exploration Research Virtual Institute (SSERVI)^[2] tarttui aiheeseen ja teki kokeellisen tutkimuksen.

Mihaly Horanyi’n ^[3] johtama tutkimusryhmä havaitsi tyhjiössä suoritetussa kokeessa, että mikrokokoiset pölyhiukkaset todellakin pomppivat ja leijuvat näytteen yläpuolella, kun sitä pommitettiin uv-valolla tai plasmalla. Paras tulos saavutettiin kun näytteeseen kohdistettiin nämä molemmat sähkövarauksia tuottavat elementit. Kuun olosuhteissa leijuvat pölyhiukkaset voisivat kohota jopa 10 cm korkeuteen pinnasta.

Pölyhiukkasten leijuminen ei ainoastaan tapahdu Kuussa, vaan vastaavia ilmiöitä on havaittu monilla muillakin ilmattomilla taivaankappaleilla, esimerkiksi Saturnuksen renkaissa ja sen kuussa Atlaksella, asteroidi Eros’illa ja komeetta 67P:llä.

Kuvat koejärjestelystä, jossa pölynäytettä pommitetiin
uv-valolla, plasmalla ja näiden yhdistelmällä. Pälyhiukkaset
pommppivat näytteen yläpuolella. Kuva NASA.

Huomautukset

[1] Surveyor 5, 6 ja 7-luotaimet.

[2] Sijaitsee NASA’s Ames Research Center in Silicon Valley, California.

[3] University of Colorado in Boulder