torstai 28. marraskuuta 2019

Jättikokoinen musta aukko löytyi Linnunradasta


Kiinalaisten tutkijoiden[1] johtama tutkimusryhmä on onnistunut löytämään musta aukon, jolla on massaa yllättävän paljon. Musta aukko sai nimekseen LB-1. Musta aukon löytyminen ei sinällään ole mikään harvinaisuus, sillä tähden kokoisia tunnetaan Linnunradasta parisen kymmentä. Kaikkiaan Linnunradan mustien aukkojen määräksi arvioidaan noin 100 miljoonaa.

Kahden musta aukon välinen törmäys. Havainnekuva.


Musta aukko sijaitsee Linnunradassa Kaksosten tähdistössä noin 13 800 valovuoden etäisyydellä. Massaa mustalla aukolla on noin 68 M (Auringon massaa) ja se on osa binäärijärjestelmää. Mustaa aukkoa kiertää noin 8 M tähti, jonka kiertoaika on noin 78,9 vuorokautta. Musta aukon massa on yllättävän suuri, sillä tutkijat ovat pitäneen tähden ytimen luhistumisessa mustaksi aukoksi ylärajana noin 20 M.

Tähden massaisten mustien aukkojen etsiminen ja löytäminen on vaikeaa ja vaatii aikaa. Jos ja kun musta aukko ei säteile merkittävästi mitään sähkömagneettista säteilyä, niin musta aukon löytäminen on lähes mahdoton tehtävä. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää tapaukset, joissa musta aukko on binäärijärjestelmän osa. Silloin näkyvän tähden liikkeestä voidaan päätellä musta aukon olemassaolo. Näin tässäkin tapauksessa!

Ensimmäisten havaintojen jälkeen lisähavaintoja tehtiin Kanarian saarilla (La Palma) sijaitsevasta Grand Telescopio Canarias -observatoriosta ja Keck 1 -teleskoopilla (Yhdysvallat), jolloin saatiin määriteltyä musta aukon massa suhteellisen tarkasti.

Kuinka tällainen järjestelmä on voinut syntyä? Yksikään Linnunradan tähti ei ole niin massiivinen, että yksinään synnyttäisi näin massiivisen mustan aukon. Tutkijat ovatkin kehittäneen ajatuksen, että kyse on kahden pienemmän musta aukon törmäyksessä syntynyt musta aukko. Tätä ajatusta tukee LOGO observatorioiden tekemä ensimmäinen havainto GW150914, jossa törmäyksen tuloksena syntyi 62 M massainen musta aukko. GW150914 ei sijaitse Linnunradassa vaan noin 1,4 miljardin valovuoden etäisyydellä eteläisellä tähtitaivaalla (jossakin 90 % todennäköisyydellä 610 neliöasteen alueella) lähellä Magellanin pilvien suuntaa.

Ongelman ajatukselle kuitenkin tuottaa kiertolaisena oleva tähti. Sen rata näyttää olevan hyvin pyöreä musta aukon kiertoradalla. Jos tähti olisi kaapattu musta aukon syntymisen jälkeen, sen rata olisi hyvin soikea. Vaikka soikea rata voi aikaa myöten muuttua pyöreämmäksi, tässä tapauksessa aikaa tarvittaisiin paljon enemmän, kuin mitä tähdellä on aikaa pääsarjassa. Tähti olisi ehtinyt räjähtää supernovana ennen kuin rata olisi pyöreä.

Ainoa toistaiseksi vähemmän ongelmia tuottava selitys on, että massiivinen musta aukko on syntynyt kahden pienemmän musta aukon törmäyksessä. Pienemmät mustat aukot muodostuessaan (supernovin räjähdyksissä) eivät ole vaikuttaneet kolmanteen tähteen, vaan se on jatkanut radallaan lähes koskemattomana.


Huomautukset

[1] Nature 27.11.2019 Jifeng Liu & al.: A wide star–black-hole binary system from radial-velocity measurements. (Maksumuurin takana).


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti