Kiinan marskulkija laskeutui onnistuneesti

Kiinan Tianwen-1 luotain kuljetti mukanaan Marsin kamaralle laskeutuvan kulkijan, Zhurong:in. Laskeutuminen on onnistunut varhain lauantaiaamuna (15.5.) ja se tapahtui Utopia Planitian alueelle kiinalaislähteiden mukaan suunnitelmien mukaisesti. Laskeutumisen aikaikkuna oli toukokuun 15. – 19. päivien välinen aika.

Tähän Marsin karttaan on merkitty laskeutuneet luotaimet vuosien varelta. Kiinan Zhurong laskeutumispaikka on ylhäällä oikealla Utopia Planitiassa, ei niinkään kaukana NASAn Perseverancen laskeutumispaikasta. Karttaan on myös merkitty Rosalin Franklinin laskeutumispaikka vuonna 2023. Kuva Wikimedia Commons.

Kuten kaikkien muidenkin Marsiin laskeutuvien luotainten, Zhuronginkin piti suoriutua tehtävästi täysin automaattisesti, sillä radiosignaalin kulku Maan ja Marsin välillä vaatii tällä hetkellä lähes 18 minuuttia.

Zhurong on kuusipyöräinen ja sen massa on noin 240 kg. Sen toiminta-ajaksi on suunniteltu 3 kuukautta.  Energiansa se saa aurinkokennoista.

Laskeutuminen tapahtui aerodynaamisen jarrutuksen jälkeen laskovarjona varassa ja viimeinen nopeuden pudotus nollaan tapahtui aivan pinnan tuntumassa jarruraketeilla. Utopia Planitia valikoitui laskeutumispaikaksi sen suhteellisen tasaisuuden vuoksi, sen arvellaan olleen entistä meren pohjaa. Alueelta on havaittu olevan pinnanalaista jäätä.

Zhurongin havaintoinstrumentteina ovat kameran (NTC) lisäksi multispetraalinen kamera (MSC), maatutka (GPR) joka kykenee havaitsemaan rakenteita 100 metrin syvyyteen, pinnan rakenteiden havaitsin (MSCD) jossa ovat lasertoiminen ja infrapunaisen aallonpituuden spektrometrit, magnetometri (MSMFD) ja sääasema (MMMI).

Kiertoradalla toimivan Tianwen 1 -luotaimen instrumenttivalikoima koostuu kahdesta kaukokartoituskamerasta (MRC ja HRC) joiden erotuskyvyt ovat 100 m ja 2 metriä 400 km korkeudella Marsin pintaa kuvattaessa, Marsin kamaran pinnanalaisten rakenteiden tutkasta (OSR), mineralogisesta spektrometristä (MMS), magnetometristä (MM), ionien ja neutraalien hiukkasten analysaattorista (MINPA) ja energisten hiukkasten analysaattorista (MEPA).

 

Kansainvälistä yhteistyötä

Kiina on saanut apua laitteistojensa kehittämisessä hyvin monelta kansainväliseltä tutkimuslaitokselta.

Ranskan avaruus ja planeettatutkimuksen instituutti (IRAP) on osallistunut laserspektrometrin rakentamiseen ja Ranskan avaruushallinto (CNES) on puolestaan opastanut kiinalaisia tutkijoita laserilla kivien pinnasta tuotetun plasman emittoiman valon analysointiin. Ranskan tutkijat ovat myös avustaneet NASAn tutkijoita ChemCam-laitteiston kehittämisessä Curiosity ja Perseverance -kulkijoihin.

Itävaltalaiset avaruustutkimuksen laitoksen tutkijat ovat osallisia Tianwen 1 kiertorataosan magnetometrin kehittämisessä.

Argentiinaa Kiina on rakentanut syvän avaruuden seuranta-antennin, jonka kautta radioyhteys mars-luotaimeen voidaan muodostaa. Samoin ESAn syvän avaruuden viestintäverkko on ollut kiinalaisten käytössä. Nämä täydentävät Kiinan omaa radianttenniverkkoa.

Yksi toimija kuitenkin puuttuu Kiinan marstukimuksen tukemisessa. Se on NASA, jota ei ole kutsuttu mukaan, ilmeisesti Yhdysvaltain jo useamman vuoden harjoittaman Kiina-politiikan vuoksi.