perjantai 7. tammikuuta 2022

Iso asteroidi ohittaa maapallon

Iso asteroidi, 1994 PC1 ohittaa maapallon alle 2 miljoonan kilometrin etäisyydeltä. Etäisyys on noin 5,5 kertaa Kuun keskietäisyys, joten mitään huolta törmäyksestä ei ole. Asteroidin rata tunnetaan 133 km tarkkuudella. Mielenkiintoiseksi ohituksen tekee asteroidin koko, joka on noin 1 052 metriä, siis hyvin paljon suurempi kuin ne asteroidit, jotka päivittäin kulkevat maapallon ohi.

Astroidi 1994 PC1 rata. Maapallonrata on esitetty sinisellä ja asteroidin radan kaltevuuden synnyttämä erotus maapallon ratatasoon pystysuorilla harmailla viivoilla. 

Suuri koko tekee asteroidista myös suhteellisen kirkkaan, joten tähtiharrastajat voivat valokuvata sitä helposti. Kuvaamista helpottaa myös se, että asteroidi kohoaa korkealle pohjoiselle tähtitaivaalle ja kulkee parinkin helposti löydettävän kohteen läheltä. Kuvaamisesta ja havaitsemisesta hieman myöhemmin lisää.

Asteroidin löysi R. H. MacNaught Australian Siding Spring observatoriossa 9.8.1994. Asteroidi kiertää Aurinkoa maapallon radan ulkopuolella kerran 1,5665 vuodessa (572,19 vrk). Perihelietäisyys on 0,904 au ja apheli 1,3488 au. Radan lähin piste maapallon radan kanssa on reilusti alle miljoona kilometriä, jossa se oli viimeksi 17.1.1933, jolloin etäisyyttä oli 810 000 km eli noin 2,5 kertaa Kuun keskietäisyys. Aivan näin lähelle se ei tule ainakaan pariin sataan vuoteen. Asteroidin radan inklinaatio on kohtalaisen suuri, peräti 33,479 astetta, jolloin ohilento tapahtuu hyvin nopeasti. Perihelissä asteroidi on 26.2.2022, jolloin se on 0,904 au (135,3 miljoonan km) etäisyydellä Auringosta.

Asteroidi tulee yötaivaalla havaittavaksi noin 47 vuoden välein. Seuraavan kerran se on maapallon lähellä (0,015 au) 18.1.2105, jolloin se on kuitenkin paljon himmeämpi. Tätä ennen se on yötaivaalla nähtävissä 14.1.2069 mutta etäisyys on jo paljon suurempi 0,07011 au ja se nousee Suomessa näkyviin vasta lähimmän ohituksen jälkeen.

Asteroidi on 19.1. Alpheratzin lähellä ja ehkä helpoimmin löydettävissä. Kuva © Kari A. Kuure.

Havaitsemisesta

Asteroidin ollessa lähinnä Maata, sen kirkkaus on noin 10,2 magnitudia. Illalla 18.1. se on etelässä kello 18.54 noin 24 asteen korkeudella. Asteroidin havaitsemiseen tarvitaan vähintään 152 mm valovoimainen (f/5) kaukoputki, jonka voi kohdistaa ennakkovalittuihin koordinaatteihin. Kohdistusta tarvitaan koska asteroidi liikkuu Vaalan tähdistössä ja tällä alueella ei ole oikein hyviä helposti tunnistettavia kohteita, joita voisi käyttää apuna suuntaamisessa. 

Asteroidi liikkuu noin 2 kaarisekuntia sekunnissa, joten alle minuutissa visuaalisesti havaittuna sen paikka muuttuu jo havaittavasti pienelläkin suurennuksella. Valokuvatessa liike täytyy ottaa huomioon ja suunnata kaukoputki uudelleen lyhyin väliajoin. Jos kaukoputkeen on ohjelmoitu asteroidin rata-alkiot, niin silloin sen pitäisi pystyä seuraamaan kohdetta ongelmitta.

Seuraavana iltana (19.1.2022) asteroidi on jo Andromedan tähdistössä lähellä Alpheratz-tähteä, joka tunnetaan myös Pegasusken neliön vasempana ylätähtenä. Tähti on helposti löydettävissä ja jopa isolla tähtikiikarilla voi yrittää paikantaa asteroidia. Asteroidin kirkkaus on kuitenkin jo pudonnut ja on vain 11,2 magnitudia. Etelämeridiaanin asteroidi ylittää kello 16.58 ja on 55,5 asteen korkeudella Tampereella. Tähän aikaa illasta asteroidi sijaitsee kello 8 suunnassa em. tähdestä mutta illan aikana se liikkuu nopeasti sen ohi. Tuntia myöhemmin se on kello 9 suunnassa ja kello 20 aikoihin se on noin 10.30 kohdalla ja kaikkein lähimpänä em. tähdestä. Kello 23 se on jo siirtynyt tähden ohi sen oikealle puolelle kello 1 suuntaan ja kello 00.00 se on kello 2 suunnassa. 

Asteroidi on Caldwell 19 sumun läheisyydessä 21.1. mutta on jo niin himmeä, että sen havaitsemiseen vaaditaan kookasta kaukoputkea. Kuva © Kari A. Kuure.

Seuraavana päivänä asteroidi kulkee taivaanosan halki, jossa ei juurikaan ole helposti tunnistettavia suunnistuksen apuna käytettäviä kohteita. Sen sijaan 21. päivä kello 21 se on pienen Cocoon nebulan (Caldwell 19) kohdalla tai oikeastaan melkein päällä. Useimpien goto-kaukoputkien kohde valikoimiin ko. nebula kuuluu, joten tänä iltana kello 21 aikaan ja heti sen jälkeen valokuvaamalla asteroidin voisi saada kuvaa, sen kirkkaus on kuitenkin pudonnut jo 13.2 magnitudiin, joten kovin helppo kohde se ei ole.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti