NASA kertoi James Webb teleskoopin saaneen pienen osuman (23. – 25.5.) pääpeilin segmenttiin C3. Osuma oli ennakoitu ja tämän lisäksi neljä muuta osumaa on tähän mennessä havaittu. Tällä kertaa törmänneen kiven energia oli kuitenkin jonkin verran suurempi kuin ennakolta laskettiin.
Webb samoin kuin kaikki muutkin avaruuteen sijoitetut laitteet ottavat osumia mikrometeoroideista. Erityisesti Maan kiertoradalla olevat satelliitit, muiden muassa Hubble avaruusteleskooppi, saavat osumia hyvinkin runsaasti avaruusromun paljon suuremmista kappaleista. Näiden vaikutus laitteistojen toimintoihin täytyy ottaa huomioon laitteita suunniteltaessa ja näin myös on tehty Webbin kohdalla.
Webbiin on rakennettu riittävää sietokykyä kaikenlaisiin tilanteisiin. Esimerkiksi pääpeilin osalta sen säätölaitteet pystyvät korjaamaan osumien aiheuttamia vääriä peilisegmenttien asentoja. Mikrometeorit eivät ole ainoita avaruuslaitteiden kuntoa huonontavia tekijöitä. Muita ovat Auringon uv-säteily, lämpösäteily ja lämpölaajenemisen aiheuttama mekaaninen muodonmuutos ja -väsyminen.
Kosminen hiukkassäteily (josta osa tulee myös Auringosta) on myös rakenteita haurastuttava tekijä. Kaikki tämä vaikuttaa siihen, että avaruuslaitteiden toiminta-aika on käytännössä rajautunut enimmillään pariin vuosikymmeneen. Hubble on jossain määrin poikkeus, koska se on kiertänyt maapallo matalalla kiertoradalla (450 – 600 km) korkeudella ja sitä on huollettu. Viimeisin ja viimeiseksi jäänyt huoltolento tehtiin vuonna 2009. Näillä toimenpiteillä Hubblen kolme vuosikymmentä jatkunut toimintakausi on ennätyksellisen pitkä muutamaa Voyager 1 ja 2 (laukaisut 1977) ja Pioneer 10 ja 11 (1972— /1973–1995) -luotaimia lukuun ottamatta.
 |
| Lagrangen pisteet, joita kaikkiaan on viisi, muodostuvat Auringon ja Maan gravitaation ja keskipakovoiman vaikutuksesta. Vastaavia pisteitä on kaikkien planeettojen ja jopa niiden kuiden kiertoradoilla. Yhteistä niille kaikille on se, että näihin pisteisiin on kertynyt Aurinkokunnan pienkappaleiden lisäksi mikrometeoroideja. Kuinka paljon niitä on, on toistaiseksi vain arvailujen varassa. Niiden kokonaismassa on hyvin pieni, mutta ne voivat muodostaa paikallisen ongelman juuri luotaimille, joita näihin pisteisiin voidaan sijoittaa. Nämä paikata ovat edullisia sen vuoksi, että niin luonnolliset kappaleet kuin tutkimuslaitteistot pysyttelevät niissä ilman ohjausta tai nopeuden säätöä. Webbin rataa joudutaan hieman tarkentamaan muutaman kuukauden välein mutta tehtävät ratamuutokset ovat hyvin pieniä. |
NASA on ilmoittanut ensimmäisen täysvärisen spektroskooppisten kuvien vastaanottamisesta 12.7.2022. Luultavasti kuvat julkaistaan heti niiden vastaanoton jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti