Chang’e 6:n lento onnistui

Kiinan kuuluotain Chang’e 6 toi ensimmäistä kertaa Kuun etäpuolelta noin kaksi kiloa kivinäytteitä Maahan. Aiemmin Kuun näkyvältä puolelta on tuotu Maahan yli 380 kiloa kiviä, mutta etäpuolelta ei ole aiemmin saatu näytteitä. Nämä kivet voivat auttaa tutkijoita selvittämään Kuun ja Aurinkokuntamme historiaa.

Kiinan julkaisema kuva Chag`e 6:sta. Kuvan on ottanut laskeutujan mukana tullut pieni kuukulkija. Kuva Wikimedia Commons.

Chang’e 6:n laskeutuja keräsi kiviä ja pölyä Kuun etäpuolelta melko tarkalleen sieltä, minne sen pitikin laskeutua. Laskeutujan ja pienen mönkijän tehtävänä oli havaita ympäristöä ja kerätä pari kiloa kiviä ja pölyä. Osan näytteistä robottikäsi kaivoi aina kahden metrin syvyydestä, ja kivipora auttoi tässä. Alus oli Kuussa vain muutaman vuorokauden, ja kootut kivet lähetettiin nousualuksella Kuun kiertoradalle ja siltä paluulennolle. Näytteet siirrettiin näytesäiliöön, jonka oli määrä pudota laskuvarjojen varassa Mongoliaan 25. kesäkuuta. Saatujen tietojen mukaan laskeutuminen onnistui suunnitellusti.

Tehtävä näyttää onnistuneen kaikilta osin, joten tämä voidaan pitää merkittävänä saavutuksena. Aiemmin Apollo-lennoilla NASA on tuonut kivinäytteitä Kuun näkyvältä puolelta Maahan yli 380 kg. Myös Neuvostoliitto on tuonut yhteensä 301 grammaa kolmella eri lennolla Kuun näkyvältä puolelta, mutta etäpuolelta ei ole aiemmin saatu näytteitä. Geologit ja kemistit saavat nyt näytteitä aivan erilaisesta ympäristöstä ja eri aikakaudelta kuin aikaisemmin. Kiina on onnistunut tuomaan näytteitä Chang’e 5 aluksella joulukuussa 2020, mutta tuotu määrä oli vain 1,7 grammaa.

Nykykäsityksen mukaan Kuu muodostui noin 4,55 miljardia vuotta sitten, kun Marsin kokoinen kappale törmäsi proto-Maahan. Törmäyksessä suurin osa törmäävän kappaleen rautaytimestä sulautui Maan rautaytimen kanssa. Kevyemmistä pintamateriaaleista osa sinkoutui avaruuteen, sekoittuivat toisiinsa ja muodostivat hyvin lyhyessä ajassa nykyisen Kuun.

Syntynyt Kuu kiersi aluksi maapalloa hyvin lähellä (ehkä noin 20 000 km etäisyydellä), mutta voimakas vuorovesi-ilmiö siirsi Kuuta hyvin nopeasti ulommaksi. Nykyisinkin Kuun ja Maan välinen keskietäisyys kasvaa edelleen noin 3,8 cm vuodessa. 

Kuun pyöriminen lukkiutui suhteellisen nopeasti kiertoaikaan ja tästä syystä Kuun etupuoli ja etäpuoli ovat aivan erilaisia. Etäpuoli jäähtyi ja kiteytyi etupuolta nopeammin, joten geologiset prosessit olivat myös erilaisia. Etäpuolella ei ole etupuolen tapaan suuria basalttilaakioita, joita kutsutaan marealueiksi (meriksi). Laakiot syntyivät suurten asteroidien aiheuttamiin törmäyskraattereihin, joihin tihkui sulaa kiviainesta, basalttia. Vanhimmat marealueet ovat noin 4,1 miljardia vuotta vanhoja ja viimeisin (Mare Imbrium) syntyi noin 3,85 miljardia vuotta sitten.

Kiinan tuomat kivinäytteet ovat Apollo-kraatterista, joka sijaitsee Aitken-altaassa. Allas on niin ikään syntynyt iso asteroidin törmäyksessä noin 4,26 miljardia vuotta sitten ja sen halkaisija on noin 2 500 km. Allas sijaitsee lähellä Kuun etelänapaa, joten sitä kutsutaan yleisesti Etelänavan-Aitkenin altaaksi.

Kiinan kuuohjelma jatkuu tämän lennon jälkeenkin. Seuravaksi lähtee Chang'e 7 vuoden 2026 aikana ja Chang’e 8:n vuonna 2028. Kiina on kiinnostunut myös suorittamaan miehitetyn kuulennon vielä ennen vuotta 2030. Tämän lisäksi Kiinalla on myös suunnitelmia myös pysyvän kuutukikohdan perustamiseksi 2030-luvulla.