Kiinan Chang'e-6 -alus on palaamassa Kuusta

Kiinan Change-6 -alus on palaamassa Maahan mukanaan noin 2 kg kuunäytteitä. Se on jo siirtänyt näytekapselin Maahan laskeutuvaan osaan. Laskeutumisen odotetaan tapahtuvan kesäkuun 25.päivänä.

Chang’e-6 -kuuluotain lähti matkaan 3. toukokuuta kello 9.27.29 UTC Etelä-Kiinasta. Kantorakettina oli Pitkämarssi 5 ja lähtöpaikka oli Wechangin saarella (Hainan) oleva laukaisukeskus. Kuun kiertoradan luotain tavoitti toukokuun 8. päivänä kello 2.12 UTC aikaa. Radan alin piste oli noin 200 km korkeudella Kuun pinnasta ja inklinaatio 137°. Yhteen kierrokseen luotain käytti 12 tuntia.

Laskeutumisosa kosketti Kuun pintaa 1. kesäkuuta kello 22.23.16 UTC. Laskeutumispaikka (41.64° S 153.99° W) oli Apollo-kraatteri (306 × 492 km) Etelänapa–Aitken törmäysaltaassa Kuun etäpuolella. Laskeutumisalueen kallioperä ja kiviaines on basalttipitoista tummaa kiveä.

Laskeutumisosan robottikäsivarren avulla luotain kauhoi ja porasi näytteitä, jotka se sijoitti nousuosassa olevaan kammioon. Nousu käynnistyi 3. kesäkuuta kello 23.38.10 UTC telakointi kiertoradalla olevaan huoltomoduuliin tapahtui 6. kesäkuuta kello 6.48 UTC. Paluumatka alkoi samana päivänä kello 7.24 UTC.

Paluu Maahan on hieman erikoinen, sillä palaavan aluksen annetaan ensin ponnahtaa ilmakehän yläkerroksista takaisin avaruuteen ja vasta toinen lähestyminen tuo sen tavanomaisesti maapallon ilmakehään Sisä-Mongoliassa.

Chang’e-6 -luotain koostuu kolmesta pääosasta. Kokonaismassa lähdössä oli noin 8 200 kg sisältäen kaiken lennolla tarvittavan polttoaineen. Varsinainen luotain koostui huoltomoduulista, laskeutumisosasta ja siihen kiinnitetystä nousuosasta. Nousuosassa on siis erillinen näytekammio, joka siirrettiin Kuun kiertoradalla huoltomoduulissa olevaan Maahan laskeutuvaan paluukapseliin.

Kiina tarjosi kansainvälistä yhteistyötä tutkimuslaitteiden sijoittamiseksi luotaimen eri osiin. Valituksi tuli ranskalaisten DORN regoliitista haihtuvan radonin ja muiden kaasujen havaitsemiseen. DORN sijoitetiin laskeutumisosaan samoin kuin italialainen INRRI laskeutuja ja kierorataosan väliseen tarkkaan etäisyysmittaukseen sekä ruotsalainen NILS Kuun pinnasta heijastuvien negatiivisten ionien havaitsemiseen ja mittaamiseen.

Kiertorataosaan sijoitettiin pakistanilainen IKUBE-Q CubeSat, jossa on kaksi kameraan Kuun pinnan kuvaamiseen ja magneettikentän havaitsemiseen.

Chang’e-6 laskeutumisosan mukana oli vielä pieni kulkija, jota kuvailtiin mobiilikameraksi. Siinä on mukana infrapunaspektrometri, jolla etsittiin vesijään esiintymistä regoliitissa. Se otti myös kuvia laskeutujasta.

Radioliikenne Kuun etäpuolelle vaatii välittäjäksi satelliitin. Kiinan Queqiao-2 -satelliitti hoiti välitystehtävän silloin, kun sillä oli suora yhteys laskeutujaan ja Maahan samanaikaisesti. Yhteys Maahan on mahdollinen 8 tunnin ajan jokaisella kierroksella. Chang’e-6 hyödyntää Wi-Fi 6E -teknologiaa, joka toimii 6 GHz taajuuskaistalla. Tämä mahdollistaa nopeammat langattomat yhteydet ja parantaa useiden laitteiden kokonaiskapasiteettia.

Queqiao-2 -satelliitti lähti kohti Kuuta 20. maaliskuuta ja se asettui Kuuta kiertävälle radalle 24. maaliskuuta 2024. Aluksi radan koko oli 200 × 100 000 km, mutta se muutettiin 10 vuorokauden (kaasujarrutus) kuluessa lopulliseksi tietoliikenteen mahdollistavaksi radaksi. Radan alin piste (periselene) on noin 200 km korkeudella Kuusta ja kaukaisin piste (aposelene) noin 16 000 km etäisyydellä. Kiertoaika on 24 tuntia ja inklinaatio 62,4°.

Chang’e-6:n tehtävä on ollut haastava, mutta sen avulla voimme saada uutta tietoa Kuusta. Kivinäytteet voivat paljastaa tietoa Kuun geologisesta historiasta, kraatterimuodostuksesta ja mahdollisista resursseista. Ne voivat myös auttaa meitä ymmärtämään Kuun synnyn ja kehityksen prosesseja.

Kiina jatkaa avaruusohjelmaansa, ja seuraavaksi Kuuhun lähetetään Chang’e-7 vuonna 2026. Tavoitteena on myös miehitetty lento Kuuhun vuoteen 2030 mennessä.