”Kerran elämässä” tapahtuva toistuvan novan, T Coronae Borealis (T CrB), on ennustettu kirkastuvan aivan lähiaikoina, mahdollisesti jopa ennen syksyä. Tämä harvinaista tähtitieteellistä ilmiötä ei ole nähty vuoden 1946 jälkeen. Mistä siinä on kyse ja miten sitä voisi havaita?
 |
| T CrB -tähden sijainti Pohjankruunussa. Kuva © Kari A. Kuure. |
T CrB on kaksoistähtijärjestelmä, joka sijaitsee Corona Borealis -tähdistössä, noin 2 700 valovuoden etäisyydellä Maasta. Se koostuu punaisesta jättiläisestä ja valkoisesta kääpiöstä, jotka kiertävät toisiaan hyvin suppeilla radoilla. Yhteen kierrokseen kuluu aikaa vain 227,6 vuorokautta. Valkoisen kääpiön massa on lähellä Auringon massaa, mutta se on kooltaan vain Maan kokoinen ja se aiheuttaa voimakkaan vuorovesivoiman punaiseen jättiläiseen (massa noin 2,6 M☉). Punainen jättiläinen täyttää massansa mukaisen Rochen rajan, joten plasman on helppo poistua tähdestä. Valkoisen kääpiön luoma vuorovesivoima riistää kaasua (vetyä) punaiselta jättiläiseltä, joka kertyy pienemmän tähden ympärille kertymäkiekkoon ja lopulta se putoaa sen pinnalle.
Vuosikymmenten ajan paine ja lämpötila nousevat, kunnes
kriittinen piste saavutetaan (noin 10 miljoonaa astetta). Tähden pinnalla käynnistyy
termonukleaarisen (kuin vetypommissa) räjähdys, jossa vety fuusioituu
heliumiksi. Räjähdys tuottaa kirkkaan leimahduksen, joka on nähtävissä Maasta tähden
kirkastumisena enimmillään muutamia kymmeniä tunteja. Tällaista kirkastumista
kutsutaan novaksi. Räjähdyksessä valkoinen kääpiö menettää avaruuteen pinnalle
kertyneen vetykerroksen, mutta muutoin tähti pysyy entisellään ja on valmiina
uuteen massan keräykseen ja nova-ilmiöön, kun vetyä on kertynyt riittävästi
tähden pinnalle.
Tänä vuonna T CrB:n odotetaan käyvän läpi tällaisen
purkauksen, mahdollisesti tullen tämän sukupolven kirkkaimmaksi novaksi. T
CrB:n viimeiset dokumentoidut purkaukset olivat vuosina 1866 ja 1946,
saavuttaen magnitudit 2,0 ja 3,0. Historialliset kirjaukset viittaavat siihen,
että tämä järjestelmä on purkautunut vuosisatojen ajan, mahdollisesti
havaintoja on kirjattu aina vuodesta 1217 eaa. lähtien. T CrB:n 80-vuotinen
sykli on hyvin dokumentoitu, ja sen vaiheet ovat ennustettavissa: vakaa jakso,
jota seuraa ennen purkausta tapahtuva kirkkauden lasku, huipentuen näyttävään
räjähdykseen.
Kirkastumista enteilevä himmeneminen havaittiin viime vuonna
maaliskuussa. Jos tilanteen kehitys mene samalla tavalla kuin 1940-luvulla,
kirkastuminen tapahtuu noin 1,1 vuotta himmenemisen jälkeen. Tämä tarkoittaa
sitä, että odotettavissa oleva kirkastuminen voisi tapahtua tämän vuoden aikana,
luultavasti aivan lähiviikkoina. Valitettavasti juuri tähän aikaan elämme vielä
täällä Suomessa valoisaa kesää, mutta elokuun lopulla meillä voi olla erittäin
hyvät mahdollisuudet (ainakin eteläisessä Suomessa) ilmiön havaitsemiseen.
Tutkijat uskovat kirkastumisen tapahtuvan viimeistään syyskuuhun mennessä.
T CrB:n odotettavissa oleva purkaus tarjoaa ainutlaatuisen
tilaisuuden sekä ammattitähtitieteilijöille että harrastajille osallistua
historialliseen havaintoon. Se toimii muistutuksena dynaamisesta ja jatkuvasti
muuttuvasta maailmankaikkeudestamme, jossa tähdet syntyvät, elävät ja päättyvät
näyttävästi elämänsä, vain edistääkseen kosmisen evoluution kiertoa.
 |
| Pohjankruunun alueen tähdistöt. Kuva © Kari A. Kuure. |
Historia
T Coronae Borealis, tunnetaan myös nimellä ”Loistotähti”
(Blace Star), on toistuva nova, joka on kiehtonut tähtitieteilijöitä ja taivaan
tarkkailijoita vuosisatojen ajan. Sen historia on yhtä kiehtova kuin sen
tuottamat taivaalliset tapahtumat.
Nykyaikana ensimmäisen kerran T CrB:n purkausta havainnoi
irlantilainen tähtitieteilijä John Birmingham vuonna 1866. On kuitenkin
uskottu, että tätä tähtijärjestelmää oli havaittu jo ennen sitä 10. magnitudin
tähtenä. On myös kirjauksia, jotka viittaavat siihen, että T CrB:tä on
mahdollisesti havaittu purkauksissa vuosina 1217 ja 1787.
Järjestelmän purkaukset eivät ole säännöllisiä, mutta niiden
arvioidaan tapahtuvan suunnilleen joka 80. vuosi, viimeisin merkittävä purkaus
kirjattiin vuonna 1946. Tämä epäsäännöllisyys lisää jännitystä ja mysteeriä T
CrB:n ympärille, kun tähtitieteilijät ja harrastajat innokkaasti odottavat sen
seuraavaa näytöstä. 80-vuotinen sykli on hyvin dokumentoitu, ja tähti noudattaa
ennustettavaa kaavaa: vakaan olotilan jälkeen ennen purkausta tapahtuva
kirkkauden lasku ja sitten dramaattinen kirkkauden kasvu.
T CrB:n tutkiminen ei ole vain yhden tapahtuman tarkkailua;
se on vuosikymmeniä kestävän syklin ymmärtämistä ja sen aikana tapahtuvia
muutoksia. Sen seuraavan purkauksen odotus on luonut kuhinaa
tähtitieteellisessä yhteisössä, ja monet seuraavat tarkasti sen kirkkautta ja
käyttäytymistä.
Tämä 80 vuoden sykli on kiinnostava, koska se tarjoaa
ainutlaatuisen tilaisuuden tutkia tähtien välistä vuorovaikutusta ja
tähtitieteellisiä prosesseja, jotka johtavat novan purkaukseen. T CrB:n syklin
ymmärtäminen auttaa tähtitieteilijöitä paremmin ennustamaan tulevia tapahtumia
ja tarjoaa arvokasta tietoa tähtien kehityksestä ja tähtitieteellisten
ilmiöiden luonteesta.
Havaitseminen
T Coronae Borealis -tapahtuman havaitseminen on jännittävä
kokemus, joka vaatii hieman suunnittelua ja kärsivällisyyttä. Tässä on muutamia
vinkkejä, jotka auttavat sinua valmistautumaan tähän taivaalliseen näytökseen:
Tee ”kotitehtävät hyvin” ennen havaintoja: tutustua
tähtikarttoihin tai käyttää tähtitieteellistä sovellusta, joiden avulla löydät Pohjankruunun
(Corona Borealis) -tähdistön, jossa T Coronae Borealis sijaitsee.
Normaalitilassa tähtien yhteinen kirkkaus on luokkaa 10m,
joten niiden näkemiseen tarvitaan keskikokoinen kaukoputki. Kirkastumisen
alettua kirkkaus voi kasvaa kirkkausluokkaan 2 vain muutamassa tunnissa.
Saavuttaessaan suurimman kirkkautensa, nova on näkyvissä paljain silmin
pimeässä paikassa. Valosaasteisilla alueilla (kuten Tampereella) on
välttämätöntä käyttää vähintään tähtikiikaria ja mahdollisesti
valosaastesuodinta.
Novan kirkastuttua, se voi olla näkyvissä muutaman
vuorokauden, enintään noin viikon verran. Jos kirkastuminen tapahtuu elokuussa,
niin meillä voi olla hyvät mahdollisuudet novan näkemiseen, sillä hyvin usein
elokuussa yöt ovat vielä kesäisen selkeitä. Parasta tietysti olisi, jos
havainnon onnistuisi tekemään juuri kirkastumisen alkaessa tai viimeistää sen
saavuttaessa maksiminsa.
Jos sinulla on mahdollisuus ottaa valokuvia, pidä huoli
siitä, että kamerasi tai tietokoneesi kello on oikeassa ajassa. Jos kuvaustietokoneesi
on oikeassa ajassa, niin myös sen kello on oikeassa ajassa muutaman sekunnin
tarkkuudella. Vain oikealla ajalla varustettu havainto, esimerkiksi valokuvat,
ovat tieteellisesti arvokkaita.
Luonnollisesti kaikki laitteesi pitää olla hyvässä
toimintakunnossa ja kameroiden ja tietokoneen akut täyteen ladattu. Muista myös
huurtumisen esto, elokuun yöt voivat olla lämpimiä mutta ne ovat samalla myös
hyvin kosteita. Kosteus tiivistyy optisille (ja muille) pinnoille hyvin
nopeasti, joten jos näin käy, niin kuvaukset loppuvat yleensä siihen. Hanki
siis tiivistymistä ehkäiseviä sähköisiä lämmitinpantoja, jotka sopivat
laitteisiisi.
Jos huomaat merkittäviä muutoksia T CrB:n kirkkaudessa,
raportoi havaintosi American
Association of Variable Star Observers:lle (Amerikan Muuttuvien
Tähtien Tarkkailijoiden Yhdistykselle) AAVSO. Tällä
tavoin voit osallistua tärkeään tieteelliseen työhön.
Muista, että T Coronae Borealis -novan havaitseminen on ainutlaatuinen kokemus, joka tarjoaa mahdollisuuden yhdistää henkilökohtainen uteliaisuus ja tieteellinen tutkimus. Joten varustaudu, suuntaa katseesi taivaalle ja nauti tähtitieteellisestä seikkailusta!
...
Artikkeli on päivitetty versio Tampereen Ursan Radiantti-blogissa julkaistusta artikkelista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti