Intuitive Machines’n Athena laskeutui mutta…

Intuitive Machines’n Athena laskeutui Kuuhun suunnitelmien mukaan torstaina kello 19.32 Suomen aikaa Kuun etelänapa-alueen Mons Moutonin tasangolle. Laskeutumisen jälkeen laskeutuja asettui kuitenkin ilmeisesti melkoisen vinoon asentoon ja sen aurinkokennot eivät olleet optimaalisessa asennossa Auringon suuntaan nähden. Laskeutumispaikka oli alle 250 metrin etäisyydellä suunnitellusta laskeutumispaikasta.

Laskeutuja toimi jonkin aikaa ja lähetti jonkin verran dataa mutta akuston varauksen pudottua, se lakkasi toiminnasta. Toistaiseksi ei ole selvää mikä vaikutus hieman virheellisellä laskeutumispaikalla oli epäonniseen luotaimen asentoon.

IM-yhtiö kertoo tiedotteessaan seuraava:

”Athenan Kuun pinnalla lähettämät kuvat vahvistivat, että Athena oli kallellaan. Laskeutumisen jälkeen lennonjohtajat pystyivät kiihdyttämään useita ohjelman ja hyötykuorman välitavoitteita, mukaan lukien NASAn PRIME-1-sarja, ennen kuin laskeutumisaluksen akut tyhjenivät.

Auringon suunnan, aurinkopaneelien suuntauksen ja kraatterin äärimmäisen kylmien lämpötilojen vuoksi Intuitive Machines ei odota Athenan akkujen latautuvan. Tehtävä on todettu päättyneeksi. Tutkimusryhmät jatkavat koko tehtävän aikana kerättyjen tietojen arviointia.

Tätä eteläistä napa-aluetta valaisevat ankarat aurinkokulmat ja sen suora yhteys Maahan on rajallinen. Tätä aluetta on vältetty sen karun maaston vuoksi, ja Intuitive Machines uskoo, että IM-2:n oivallukset ja saavutukset avaavat tämän alueen avaruustutkimukselle.”

Intuitive Machines’ IM-2 kuunlento huipentuu laskeutumiseen torstaina

NASA:n teknologiaesittelyjä ja tieteellisiä tutkimuksia kuljettava Intuitive Machines laskeutunee Kuuhun aikaisintaan kello 12.32 EST torstaina 6. maaliskuuta. Nova-C -laskeutumisaluksen on määrä laskeutua Mons Moutonille, Kuun etelänavan lähellä olevalle tasangolle, osana NASAn CLPS- palveluohjelmaa (Commercial Lunar Payload Services) ja Artemis-kampanjaa, jonka tavoitteena on luoda pitkäaikainen Yhdysvaltain läsnäolo Kuussa.

Intuitive Machinesin IM-2 -lennon laskeutuva Nova-C -alus (Athena) siirtyi Kuun kiertoradalle maanantaina 3. maaliskuuta.  Kuva: Intuitive Machines.

IM-2-lento laukaistiin 26. helmikuuta kello 19.16 EST SpaceX Falcon 9 -raketilla NASAn Kennedy Space Centerin laukaisukeskuksesta 39A Floridassa. Laskeutuja kuljettaa mukanaan NASA:n laitteistoja, jolla mitataan Kuun pintakerroksen (regoliitin) mahdollisia resursseja (vetyä, helium-3, happea, vettä), joita tulevat tutkimusmatkailijat voisivat ottaa talteen ja käyttää polttoaineen tai hengitettävän hapen tuottamiseen.

Lisäksi laskeutumisaluksen yläkannella oleva passiivinen laserheijastinryhmä heijastaa laservaloa takaisin kaikkiin kiertoradalla oleville tai saapuviin avaruusaluksiin, jotta ne saisivat pysyvän vertailupisteen Kuun pinnalla. Muilla laskeutumisaluksen laitteistolla demonstroidaan vankkaa matkapuhelinverkkoa (NOKIA 4G), joka auttaa tulevia astronautteja ja tutkimuslaitteita viestimään keskenään. Lisäksi otetaan käyttöön tehokas drone, joka pystyy hyppimään Kuun pinnalla ja liikkumaan sen haastavassa maastossa.

NASA lähettää NASA-TV -kanavallaan laskeutumista seuraavan videostriimin alkaen torstaina 6.3. kello 18.30 Suomen aikaa. Itse laskeutuminen pitäisi tapahtua tunnin kuluttua videoinnin alkamisesta kello 19.32 Suomen aikaa. Jos NASAn sivut ovat tukossa, niin tarkista NASA-LIVE- kanava YouTubessa, jossa yleensä on jatkuvaa striimiä tapahtumista avaruustutkimuksessa.

 

Blue Ghost 1 laskeutui onnistuneesti

Firefly Aerospacen Blue Ghost Mission 1 laskeutui onnistuneesti sunnuntaina kello 3.34 EST lähelle Mons Latreille -nimistä tulivuorta Mare Crisiumissa, joka on yli 300 kilometrin levyinen allas Kuun lähipuolen koillisneljänneksessä. Lähtö avaruuslennolle Kuuhun tapahtui tammikuun 15. päivänä Space X -yhtiön Falcon 9 kantoraketilla Kennedyn avaruuskeskuksesta Floridasta.

Havainnekuva Blue Ghost 1- aluksesta laskeutuneena Kuun pinnalle. Kuva Firefly Aerospace.

Blue Ghost -laskeutumisalus on osa NASAn CLPS ohjelmaa (Commercial Lunar Payload Services) ja Artemis-kampanjaa. Tämä on Firefly Aerospacen ensimmäinen Kuuhun laskeutuminen.

Laskeutumisaluksen 10 NASA:n tiede- ja teknologia instrumenttia ^[1] toimivat Kuun pinnalla noin 14 vuorokauden ajan. Niiden ei uskota kestävän Kuun yöaikaista matalaa lämpötilaa.

"Tämä uskomaton saavutus osoittaa, miten NASA ja amerikkalaiset yritykset ovat edelläkävijöitä avaruuden tutkimuksessa kaikkien hyödyksi", sanoi NASAn virkaatekevä hallintojohtaja Janet Petro. "Olemme jo oppineet paljon - ja Fireflyn Blue Ghost Mission 1 -lennolla tehdyt teknologiset ja tieteelliset esittelyt parantavat kykyämme paitsi löytää lisää tiedettä myös varmistaa avaruusalustojemme instrumenttien turvallisuus tulevaa ihmistutkimusta varten - sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä."

Blue Ghost 1 -aluksen lentorata Kuuhun. Kuva Firefly Aerospace.

Lähdön jälkeen, Blue Ghost on kulkenut yli 4,6 miljoonaa kilometriä, lähettänyt yli 27 gigatavua dataa ja tukenut useita tiedeoperaatioita. Näihin kuului maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) signaalin seuranta ennätyksellisellä 406 392 km etäisyydellä Lunar GNSS Receiver Experiment -hyötykuorman kanssa, mikä osoittaa, että NASA voi käyttää samoja paikannusjärjestelmiä kuin Maassa, kun se on Kuussa. Matkan aikana suoritettuun tieteelliseen tutkimukseen kuului myös säteilynkestävää laskentaa Van Allenin vyön läpi Radiation-Tolerant Computer System -hyötykuorman avulla ja avaruuden magneettikentän muutosten mittauksia Lunar Magnetotelluric Sounder -hyötykuorman avulla.

"Kuuhun nyt lähettämämme tiede ja teknologia auttaa valmistelemaan tietä NASAn tulevalle tutkimusmatkailulle ja ihmisen pitkäaikaiselle läsnäololle, joka inspiroi maailmaa tuleville sukupolville", sanoi Nicky Fox, tiedeasioista vastaava apulaishallinnoija NASAn päämajassa Washingtonissa. "Lähetämme näitä hyötykuormia tekemällä yhteistyötä amerikkalaisten yritysten kanssa, mikä tukee kasvavaa kuutaloutta."

Blue Ghost 1-aluksen laskeutumiskaavio. Kuva Firefly Aerospace.

Pintaoperaatioiden aikana NASA:n instrumentit testaavat ja demonstroivat Kuun pintakerroksen (regoliitin) porausteknologiaa, näytteiden keräysvalmiuksia, globaalin satelliittinavigointijärjestelmän kykyjä, säteilynkestävää tietojenkäsittelyä ja kuupölyn leviämisen estämismenetelmiä. Kerätyt tiedot hyödyttävät ihmiskuntaa, sillä niiden avulla saadaan tietoa siitä, miten avaruussää ja muut kosmiset voimat vaikuttavat Maahan.

Ennen hyötykuorman toiminnan päättymistä ryhmät pyrkivät ottamaan kuvia Kuun auringonlaskusta ja siitä, miten regoliittipöly reagoi auringonvalon vaikutuksiin Kuun hämärän aikana, ilmiön, jonka entinen NASA:n astronautti Eugene Cernan dokumentoi ensimmäisen kerran Apollo 17:n aikana. Kuun auringonlaskun jälkeen laskeutumisalusta toimii useita tunteja Kuun yössä.

"Koko tiimimme puolesta haluan kiittää NASA:a siitä, että se on antanut Fireflyn kuutoimitusten toimittajaksi", sanoo Jason Kim, Firefly Aerospacen toimitusjohtaja. "Blue Ghostin onnistunut laskeutuminen Kuuhun on luonut pohjan tulevaisuuden kaupalliselle tutkimusmatkailulle Kuussa. Odotamme nyt innolla yli 14 vuorokautta kestävää pintatoimintaa, jotta saamme vielä enemmän tieteellistä tietoa, jolla on merkittävä vaikutus tuleviin Kuu- ja Mars-lentoihin."

Blue Ghost 1 ei ole yksittäinen lento Kuuhun, vaan se saa jatkoa ensi vuonna Blue Ghost 2 -lennosta Kuun etäpuolelle. Samalla lennolla laskeutujan lisäksi Kuun kiertoradalle sijoitetaan ESAn Lunar Pathfinder -satelliitti. Kuun kiertoradalla jää myös molemmat edellä mainitut Kuun kiertoradalle toimittanut Elytra Dark -alus. Elytra pysyy Kuun kiertoradalla tarjotakseen pitkän matkan viestintää ja radiotaajuuksien kalibrointipalveluja NASAn LuSEE-Night -teleskoopille. Näiden jälkeen on suunnitteilla vielä kolmas Blue Ghost -lento.

 

Lisätietoja

Blue Ghost tutkimusluotaimen havaintoinstrumentit ovat:

Lunar Instrumentation for Subsurface Thermal Exploration with Rapidity (LISTER) kuvaa Kuun sisäosan lämpövirtausta mittaamalla Kuun maanalaisen pinnan lämpögradienttia ja lämmönjohtavuutta. Se tekee useita mittauksia noin 3 metrin syvyyteen käyttäen pneumaattista poraustekniikkaa, jonka kärjessä on räätälöity lämpövirtaneulainstrumentti. Johtava organisaatio: Texas Tech University.

Lunar PlanetVac (LPV) on suunniteltu keräämään regoliittinäytteitä Kuun pinnalta käyttäen paineistettua kaasua, jolla regoliitti ohjataan näytekammioon kerättäväksi ja analysoitavaksi erilaisilla laitteilla. Lisälaitteet lähettävät tulokset takaisin Maahan. Johtava organisaatio: Honeybee Robotics.

Seuraavan sukupolven kuuheijastin (Next Generation Lunar Retroreflector, NGLR) toimii maalitauluna lasereille, joilla mitataan tarkasti Maan ja Kuun välistä etäisyyttä. Tällä lennolla lentävällä heijastimella voitaisiin myös kerätä tietoja, joiden avulla voitaisiin ymmärtää Kuun sisätilojen eri puolia ja käsitellä fysiikan peruskysymyksiä. Johtava organisaatio: Marylandin yliopisto.

Regoliitin tarttuvuuden karakterisoinnilla (RAC) määritetään, miten regoliitti tarttuu erilaisiin materiaaleihin, jotka ovat alttiina Kuun ympäristölle. RAC-laitteella mitataan regoliitin kertymisnopeutta useiden materiaalien, kuten aurinkokennojen, optisten järjestelmien, pinnoitteiden ja antureiden pinnoille kuvantamisen avulla, jotta voidaan määrittää niiden kyky hylkiä tai irrottaa kuupölyä. Kerättyjen tietojen avulla teollisuus voi testata, parantaa ja suojata avaruusaluksia, avaruuspukuja ja asuinympäristöjä hiertävältä regoliitilta. Johtava organisaatio: Aegis Aerospace.

Säteilyä sietävä tietokone (RadPC) on tietokone, joka voi toipua ionisoivan säteilyn aiheuttamista vioista. Useita RadPC:n prototyyppejä on testattu kansainvälisellä avaruusasemalla ja Maata kiertävissä satelliiteissa, mutta nyt demonstroidaan tietokoneen kykyä kestää avaruuden säteilyä sen kulkiessa Maan säteilyvyöhykkeiden läpi, matkalla Kuuhun ja Kuun pinnalla. Johtava organisaatio: Montana State University.

Elektrodynaaminen pölysuoja (EDS) on aktiivinen pölyn vähentämistekniikka, joka käyttää sähkökenttiä siirtämään ja estämään vaarallisen kuupölyn kerääntymistä pinnoille. EDS-teknologia on suunniteltu nostamaan, kuljettamaan ja poistamaan hiukkasia pinnoilta ilman liikkuvia osia. Useissa testeissä osoitetaan itsepuhdistuvien lasien ja lämpöpatteripintojen toteutettavuus Kuussa. Jos pinnat eivät saa pölyä laskeutumisen aikana, EDS:llä on kyky pölyttää itsensä uudelleen samalla tekniikalla. Johtava organisaatio: NASA:n Kennedy Space Center.

Lunar Environment heliospheric X-ray Imager (LEXI) ottaa sarjan röntgenkuvia, joilla tutkitaan aurinkotuulen ja Maan magneettikentän vuorovaikutusta, joka aiheuttaa geomagneettisia häiriöitä ja myrskyjä. Tämä kuunpinnalle sijoitettu ja siellä toimiva laite tuottaa ensimmäiset maailmanlaajuiset kuvat, joissa näkyy Maan magneettikentän reuna-alueet, ja antaa näin ratkaisevan tärkeää tietoa siitä, miten avaruussää ja muut planeettaamme ympäröivät kosmiset voimat vaikuttavat siihen. Johtavat organisaatiot: NASA:n Goddard Space Flight Center, Bostonin yliopisto ja Johns Hopkinsin yliopisto.

Lunar Magnetotelluric Sounder (LMS) kuvaa Kuun vaipan rakennetta ja koostumusta mittaamalla sähkö- ja magneettikenttiä. Tämä tutkimus auttaa määrittämään Kuun lämpötilarakennetta ja lämpökehitystä, jotta voidaan ymmärtää, miten Kuu on jäähtynyt ja erilaistunut kemiallisesti sen muodostumisen jälkeen. Johtava organisaatio: Southwest Research Institute.

Lunar GNSS Receiver Experiment (LuGRE) pyrkii osoittamaan, että on mahdollista vastaanottaa ja seurata maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän, erityisesti GPS:n ja Galileon, signaaleja Kuuhun matkalla, Kuun kiertoradalla ja Kuun pinnalla. Jos LuGRE onnistuu, se on ensimmäinen tiennäyttäjä, jonka avulla tulevat kuun avaruusalukset voivat käyttää nykyisiä Maassa toimivia navigointikonstellaatioita arvioidakseen itsenäisesti ja tarkasti sijaintinsa, nopeutensa ja aikansa. Johtavat organisaatiot: NASA Goddard, Italian avaruusjärjestö.

Stereo Camera for Lunar Plume-Surface Studies (SCALPSS) käyttää stereokuvausfotometriaa kuvaamaan rakettipilven vaikutusta Kuun regoliittiin laskeutujan laskeutuessa Kuun pinnalle. Korkean resoluution stereokuvat auttavat luomaan malleja regoliitin eroosion ennustamiseksi, mikä on tärkeä tehtävä, kun Kuuhun tuodaan yhä suurempia ja raskaampia hyötykuormia lähekkäin. Tämä laite lensi myös Intuitive Machinen ensimmäisessä CLPS-toimituksessa. Johtava organisaatio: NASA:n Langleyn tutkimuskeskus.