KAK – Ensimmäinen tähtienvälisestä avaruudesta tullut komeetta, 3I/ATLAS, ohitti tänään Marsin suhteellisen läheltä. Etäisyyttä Marsiin oli vain noin 0,19 au (30 miljoonaa km) kello 4 UTC aikaan (kello7 Suomen aikaa). Komeetan nopeus Marsin suhteen oli noin 86 km/s. Komeetan liikerata on päinvastainen kuin Marsin liikesuunta Auringon ympäri, joten kohtaamisnopeus on melkoisen suuri.
NASAn julkaisema kuva komeetta 3I/ATLAS:sta. Kuvassa näkyy koma ja siitä lähteä pyrstö. Taustataivaan tähdet näkyvät viiruina kaukoputken seuratessa komeettaa. Kuva NASA. |
Komeetta on siis retrogradisella radalla, radan inklinaatio
on 135,5°. Tämä tarkoittaa sitä, että komeetan liikesuunta on Aurinkokunnan
yleistä liikesuunnan suhteen vastakkainen. Tästä johtuu, että myös
havaintoikkunat ovat suhteellisen lyhyitä Aurinkokuntamme komeettoihin
verrattuna.
Marsin kiertoradalla ja Marsin pinnalla olevat luotaimet tekevät
havaintoja komeetan ollessa Marsia lähimmillään. Luotaimia ei kuitenkaan ole
suunniteltu komeettojen havaitsemiseen, joten niillä on hyvin rajalliset kyvyt
tehdä merkittäviä havaintoja.
Marsin kiertoradalla olevilla ESA:n Mars Express ja ExoMars
Trace Gas Orbiter (TGO) ovat avainasemassa havaintojen teossa. Myös Marsin kiertoradalla
oleva Mars Reconnaissance Orbiter:n on tarkoitus tehdä havaintoja komeetasta.
Näillä laitteilla on mahdollista havaita komeetan komaa ja pyrstöä, jotka
koostuvat pölystä ja kaasuista, sillä ne ovat näkyviä luotainten kameroissa.
Lisäksi luotaimissa on spektrografeja, joilla voidaan tehdä havaintoja vedestä
ja hiilidioksidista ja muista haihtuvista kaasuista. Lisäksi niiden avulla on
mahdollista tehdä pitkittäishavaintoja, kuinka koman ja pyrstöjen kirkkaudet
muuttuvat sinä aikana, kun komeetta on luotainten havaintolaitteiden näkyvissä.
Komeetta saavuttaa perihelin lokakuun 29. päivänä. Silloin
sen etäisyys Auringosta on 1,356 au (203 456 000 km) ja komeetan
nopeus on noin 68 km/s. Perihelin jälkeen komeetan rata vie sen kauemmaksi
Auringosta ja lopulta komeetta poistuu Aurinkokunnasta.
Marsin jälkeen komeetta tulee Jupiterin läheisyyteen,
vaikka ohitus tapahtuukin melko kaukaa. Lyhimmillään komeetan ja Jupiterin
välinen etäisyys on maaliskuun 16. päivänä 2026. Silloin näiden kappaleiden
välinen etäisyys toisistaan on 0,359 au.
Saturnuksen radan komeetta ylittää heinäkuussa 2026, Uranuksen
toukokuussa 2027 ja Neptunuksen maaliskuussa 2028. Nämä Aurinkokuntan
uloimmilla radoilla olevat planeetat ovat kaikki kaukana komeetasta sen
ylittäessä niiden radat.
Maan suhteen komeetta on kaiken aikaa melkoisen kaukana. Lyhimmillään komeetan etäisyys Maasta on joulukuun 19. (2025) päivänä, jolloin sen etäisyys on 1,797 au. Suuresta etäisyydestä johtuen, komeetan kirkkaus on vähäinen. Tänään se näkyisi parhaimmillaan noin mv=12,7 kirkkaudella, etäisyyden ollessa noin 2,492 au. Lisäksi sen deklinaatio on pieni ( –10° 38’). Lisäksi sen havaitsemisen tällä hetkellä estää Auringon läheisyys. Seuraavan kerran komeettaa voidaan havaita Maasta marraskuusta alkaen, jolloin sen kirkkauden arvioidaan olevan suurin, noin mv=11,5.
Joulukuussa komeetasta voisi tehdä havaintoja kohtalaisen
kokoisella harrastaja kaukoputkella. Etäisyyden ollessa lyhin (19.12.2025)
komeetan lasketaan olevan kirkkaudeltaan mv=13,7. Valokuvaamalla ja
pinoamalla muutaman kymmen kuvaa, sen pitäisi tulla näkyville kohtalaisen
helposti. Joulukuussa komeetan deklinaatio on noin 7° ja se kasvaa hiljalleen ajan
kuluessa, joten Suomesta se näkyy kohtalaisella korkeudella. Havaintoaika vain
on aamuyöstä tai varhain aamulla (etelämerdiaanin ylitys on noin kello 5.20),
jolloin komeetta on korkeimmillaan horisontista 35° (Tampere) korkeudella.
Kuinka suuri on komeetta 3I/ATLAS?
Kuten aina, uuden kohteen koko kiinnostaa niin tutkijoita
kuin maallikkojakin. Komeetat ovat erityisen vaikeita kohteita, sillä ne ovat
lähes aina niin pieniä kappaleita, että itse komeettaydintä on lähes mahdotonta
nähdä. Pienen koon lisäksi ytimen havaittavuutta vaikeuttaa komeetan ympärille
kehittyvät kaasukehä, jonka kirkkaus estää ytimen näkymisen melko tehokkaasti.
Elokuussa 2025 julkaistujen Hubble-havaintojen perusteella
ytimen säde on enintään 2,8 km, jos oletetaan albedon olevan 0,04. Tämä antaa
ylärajaksi halkaisijan noin 5,6 km. Samassa analyysissä alaraja saatiin noin
0,16 km:n säteelle. Tämä riippuu siitä, mitä haihtuvia aineita (vesijää,
hiilimonoksidi) komeetassa on.
Parhaiden havaintojen perusteella 3I/ATLAS:n ytimen koko on
todennäköisesti alle 5 – 6 km halkaisijaltaan. Arviot pienemmästä
ytimestä, noin kilometrin luokkaa, ovat täysin mahdollisia. Suuret, kymmenien
kilometrien kokoluokkaa olevat vaihtoehdot jäävät vähemmän todennäköisiksi,
mutta niitä ei voi täysin sulkea pois ennen kuin lisähavaintoja saadaan.
Lähteet
·
ArXiv: Hubble
observations of interstellar comet 3I/ATLAS
·
ArXiv: SPHEREx
observations of 3I/ATLAS
·
Astrobiology.com: Hubble makes size estimate of
interstellar comet 3I/ATLAS (2025-08-29)
·
Avi Loeb (Medium): Is the nucleus of 3I/ATLAS 15
kilometers in diameter?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti