KAK — ESA/NASA lehdistötiedote 5.1.2026
NASA:n ja ESAn Hubble-avaruusteleskooppia hyödyntävä tutkimusryhmä on tunnistanut täysin uudenlaisen tähtitieteellisen kohteen: tähdettömän, kaasupitoisen ja pimeän pilven, jota pidetään varhaisen galaksimuodostuksen jäänteenä. Kohde tunnetaan lempinimellä Cloud-9, ja se on ensimmäinen varmistettu havainto tämänkaltaisesta objektista koko maailmankaikkeudessa.
Löytö syventää ymmärrystämme galaksien syntyprosesseista, varhaisesta maailmankaikkeudesta sekä pimeän aineen luonteesta.
”Tämä on tarina epäonnistuneesta galaksista”, sanoo tutkimuksen päätutkija Alejandro Benitez-Llambay (Milano-Bicocca-yliopisto). ”Usein opimme tieteessä enemmän siitä, mikä ei toimi, kuin siitä mikä toimii. Tässä tapauksessa tähtien puuttuminen kertoo, että olemme löytäneet galaksin alkukantaisen rakennuspalikan, joka ei koskaan kehittynyt galaksiksi”.
Tutkimusryhmän mukaan Cloud-9 toimii harvinaisena ikkunana pimeän aineen hallitsemaan maailmankaikkeuden osaan.
Tutkimusryhmän jäsen Andrew Fox (AURA/STScI) mukaan teoriat ennustavat, että suurin osa maailmankaikkeuden massasta on pimeää ainetta, mutta sen suora havaitseminen on vaikeaa. Cloud-9 tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden tarkastella rakennetta, jossa pimeä aine hallitsee ilman tähtien häiritsevää vaikutusta.
Tieteellisesti kohde luokitellaan Reionization-Limited HI Cloudiksi (RELHIC). HI tarkoittaa neutraalia vetyä, ja RELHIC viittaa varhaisessa maailmankaikkeudessa syntyneeseen vetypilveen, joka ei koskaan aloittanut tähtien muodostumista. Tällaisia kohteita on pitkään ennustettu teoreettisissa malleissa, mutta niiden olemassaolosta ei aiemmin ollut varmaa havaintotodistetta.
Ratkaiseva askel oli Hubblen kohdistaminen pilveen.
Tutkimuksen pääkirjoittaja Gagandeep Anand (STScI) painottaa, että ilman Hubblea olisi ajateltu sen olevan himmeä kääpiögalaksi, jonka tähtiä maanpäälliset teleskoopit eivät vain kykene havaitsemaan. Hubblen herkkyys kuitenkin varmistaa sen, että pilvessä ei ole lainkaan tähtiä.
Cloud-9:n löytyminen oli tutkijoille yllätys. Se poikkeaa selvästi muista Linnunradan läheltä tunnetuista vetypilvistä: se on pienempi, tiiviimpi ja poikkeuksellisen pallomainen. Pilven ytimen halkaisija on noin 4 900 valovuotta, ja se sisältää neutraalia vetyä noin miljoonan Auringon massan (M☉) verran.
Pilven dynamiikka viittaa kuitenkin siihen, että kaasun painetta vastapainona hallitsee huomattavasti suurempi pimeän aineen massa. Mallien perusteella Cloud-9:n kokonaismassa on noin 5 miljardia M☉, mikä tarkoittaa, että se on voimakkaasti pimeän aineen hallitseva rakenne.
Cloud-9 löydettiin alun perin kolme vuotta sitten Kiinassa sijaitsevan FAST-radioteleskoopin laajassa kartoituksessa, ja havainto varmistettiin myöhemmin Green Bank -teleskoopilla ja Very Large Array -järjestelmällä. Vasta Hubble mahdollisti sen lopullisen varmistamisen, että kyseessä on täysin tähdetön kohde.
Pilvi sijaitsee lähellä spiraaligalaksia Messier 94 (M94) ja on nimetty yksinkertaisesti sen mukaan, että se oli yhdeksäs M94:n ympäristöstä tunnistettu kaasupilvi. Korkean resoluution radiohavainnot paljastavat lieviä kaasun vääristymiä, jotka voivat viitata vuorovaikutukseen pilven ja galaksin välillä.
Tutkijoiden mukaan Cloud-9 sijaitsee eräänlaisessa tasapainotilassa. Jos se olisi ollut merkittävästi massiivisempi, se olisi romahtanut ja aloittanut tähtien muodostumisen. Jos se olisi ollut kevyempi, sen kaasu olisi todennäköisesti hajonnut ja ionisoitunut ympäristön vaikutuksesta. Nykyisessä muodossaan se on säilynyt kosmisena jäänteenä.
Tähtien täydellinen puuttuminen tekee Cloud-9:stä poikkeuksellisen arvokkaan tutkimuskohteen. Se mahdollistaa pimeän aineen ja kaasun ominaisuuksien tarkastelun ilman tähtien ja galaksien kirkasta säteilyä, joka yleensä peittää alleen nämä rakenteet.
Tutkimustulos on julkaistu The Astrophysical JournalLetters -lehdessä ja esiteltiin American Astronomical Societyn 247. kokouksessa.