Kesä on edennyt jo pitkälle. Tänään on kesäpäivänseisaus,
tarkkaan ottaen kello 13.51. Tämä merkitsee sitä, että Aurinko näennäisellä
vuotuisella radallaan on saavuttanut pohjoisimman pisteensä tähtitaivaalla.
Sanomattakin on selvää, että kyse on näennäisestä radasta ja se johtuu maapallon
todellisesta radasta ja ennen kaikkea maapallon pyörimisakselin kallistumisesta
ratatason kohtisuorasta (noin 23,5°).
Kesäpäivänseisauksen aikaan pyörimisakselin pohjoisnapa on kallistunut
mainitun kulman verran kohti Aurinkoa.
Maapallon pyörimisakselin suunta ei juuri muutu tähtien
suhteen, joten akselin kallistuminen johtuu maapallon sijainnista radallaan
niin, että kallistuminen on kohti Aurinkoa. Talvella, talvipäivänseisauksen aikaan
kallistumissuunta on poispäin Auringosta. Tällöin Aurinko näyttää edenneen
näennäisellä radallaan eteläiselle tähtitaivaalle ja meillä Suomessa se merkitsee
kaamosta sanan laajemmassa merkityksessä. Tarkkaan ottaen ”kaamos” vallitsee
vain napapiirin pohjoispuolella, jossa Aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle
keskipäivälläkään.
Kesäpäivänseisauksen aikaan eteläisen Suomen yöt ovat
valoisia, onhan Aurinko vain muutaman asteen horisontin alapuolella keskiyönaikaa.
Tässä keskiyöllä tarkoitan hetkeä, jolloin Aurinko on pohjoismeridiaanin
kohdalla. Napapiirin pohjoispuolella Aurinko näkyy kuitenkin horisontin
yläpuolella ja siellä vallitsee ”yötön yö”.
Viime vuonna kirjoitin tässä blogissani maapallon vuodesta
[1]. Siinä käsittelin suhteellisen perusteellisesti maapallon vuoden
tapahtumia. Kerroin vuoden 2013 kesäpäiväseisauksen tapahtuneen kello 8.03.
Tänä vuonna (2014) se tapahtuu kello 13.51, ensivuonna kello 10.37 ja vuonna
2016 kello 1.33 jne. Kesäpäivänseisaus on kuitenkin aina 21. kesäkuuta.
Kesäpäivänseisauksen ajankohdan hyppinen saattaa tuntuu
hieman ihmeelliseltä! Miksi se ei voisi olla esimerkiksi kello 12 UT aikaa? Syy
hyppimiseen on maapallon vuoden pituudessa, joka ei ole tasan 365 vuorokautta,
vaan hieman pidempi. Tarkkaan ottaen maapallon sideerisen vuoden pituus on
365,2564 vuorokautta, siis lähes 6 tuntia pidempi. Tämä merkitsee sitä, että
kesäpäivänseisaus on ensivuonna noin 6 tuntia myöhemmin kuin tänä vuonna jne.
Jos tätä tietoa vertaa edellä esitettyjen kesäpäivänseisauksen kellonaikoihin,
niin aika nopeasti tulee päätelleeksi, että vuoden 2016 seisaushetki pitäisi
olla 22. kesäkuuta eikä 21. päivä?
Jälleen syy on jo mainittu kuusituntinen. Jos sitä ei otettaisi
huomioon, ensin pienet asiat kuten nyt esimerkiksi tämä kesäpäivänseisaus
siirtyisi kalenterissa pois paikaltaan. Mitä pidempään se jätettäisiin
huomiotta, sitä suurempi kalenterin ja esimerkiksi vuoden aikojen välille
syntyisi. Näinhän on ihmiskunnan ajanlaskussa tapahtunut monta kertaa, ja niinpä
Rooman keisari Julius Caesar määräsi käyttöön karkauspäivän helmikuun 24
päiväksi joka neljäs vuosi vuodesta 46 eaa alkaen. Käytäntöä on noudatettu
siitä lähtien pienin korjauksin ja karkauspäivä (helmikuun 29. 2016) siirtää eteenpäin
siirtyvän ja vuorokautta vaihtavan kesäpäivänseisauksen takaisin 21. päivälle.
Ihmiskunnan kalenterin ja ajanhistoria ei suinkaan ole aivan
näin yksinkertainen. Jos olet kiinnostunut aiheesta, niin etsipä käsiisi Heikki
Ojan kirjoittama ”Aikakirja”. Se löytynee edelleen ainakin suurimmista
kirjastoista, sillä kirja on painettu vuonna 1999 ja on jo ”ajat sitten” myyty
loppuun. Kirja valottaa hyvin perusteellisesti kaikkea sitä mikä liittyy aikaan
ja kalentereihin.
Huomautukset
[1] Maapallon vuosi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti