![]() |
Uranus ja Kuu ovat lähekkäin joulukuun 2. päivän aamuna. Piirros Kari A. Kuure. |
Talven havaintokelit perinteisesti eivät ole olleet
kovinkaan hyviä, sillä usein korkeapaineenkin vallitessa, pilvisyys on kaiken
kattavaa. Selkeät illat ovat harvinaisia ja lämpötila laskee nopeasti pilvipeitteen
vetäytyessä.
Koko syyskauden vallinnut tilanne, että kirkkaita planeettoja ei
ole ollut horisontin yläpuolella on hiljalleen muuttumassa. Erityisesti Jupiter
tulee erinomaisesti havaittavaksi talven kuluessa.
Aurinko saavuttaa
eteläisimmän pisteen tähtitaivaalla 22.12. kello 1.20. Tällöin sen deklinaatio
on -23° 26’ 10,2” ja Tampereen horisontin yläpuolella se näkyy vain 5 h 13
minuuttia. Korkeimmillaan se on kello 12.22 ja silloin se on vain 5° horisontin
yläpuolella. Aurinko näkyy meille 32,5 kaariminuutin kokoisena sillä etäisyyttä
on 147 169 970 km.
Kuu on
korkeimmillaan pohjoisella taivaalla 7.12., jolloin sen deklinaatio on lähes
18°. Vastaavasti matalimmillaan se on 22.12. jolloin deklinaatio on lähes -19°.
Kuun etäisyys on suurin 13.12. noin 403 700 km ja lyhin 24.12. jolloin se
on vain 368 200 km etäisyydellä.
Kuun vaiheet ovat:
täysikuu 6.12. kello 14.27, vähenevä puolikuu 14.12. kello 14.51, uusikuu 22.12.
kello 3.36 ja kasvava puolikuu 28.12. kello 20.31.
Merkurius nousee
kuukauden alussa hieman ennen auringonnousua mutta muutoin se on horisontin
yläpuolella vain päivällä. Suurimman kirkkautensa (-1,1m) planeetta saavuttaa
7.12. ja loppukuuhun mennessä se putoaa arvoon -0,7m. Merkurius on
yläkonjunktiossa 8.12.
Venus on
horisontin yläpuolella vain päiväaikana. Planeetan kirkkaus on -3,8m
ja kulmahalkaisija noin 10 kaarisekuntia. Näin ollen se näkeminen läheltä
horisonttia on hyvin vaikeaa eikä tehtävää helpota yleensä horisontissa oleva
pilvipeite. Selkeällä säällä Venusta voi yrittää havaita päivällä, joskin sen
korkeus etelämeridiaanin ylityksen (kulminaatio) aikaan on vain noin 5°.
Mars on
iltataivaalla, sen meridiaanin ylitys tapahtuu hieman auringonlaskun jälkeen ja
horisonttiin se painuu yli 3 tuntia Auringon jälkeen noin kello 19 aikoihin.
Marsin kirkkaus ei ole suuren suuri, noin 1m tietämillä ja
kulmahalkaisijakin on vain noin 5 kaarisekuntia, joten kovin yksityiskohtaisia
havaintoja edes kulminaation aikaan planeetasta ei voi tehdä. Mars on
Jousimiehessä.
Jupiter on hyvin
näkyvissä etenkin loppukuusta, jolloin se kohoaa horisontista illalla.
Meridiaanin ylitys tapahtuu aamuyöstä, joten kunnon havainnot tehdään silloin.
Planeetan kirkkaus on suuri, noin -2,2m, koko kuukauden. Planeetan
kulmahalkaisija on myös suuri, noin 41,5 kaarisekuntia, joten pilvipeitteen
yksityiskohdat ovat erinomaisesti havaittavissa. Jupiter on Leijonassa.
![]() |
Kuu ja Aldebaran ovat lähekkäin Itsenäisyyspäivän aamuna. Piirros Kari A. Kuure. |
Saturnus nousee
horisontista aamuhämärissä ja on etelässä vasta aamupäivän aikana. Näin ollen
planeetta voi olla vaikea havaita tai edes nähdä, sillä sen kirkkaus on
vaatimattomat 0,7m ja kulmahalkaisija 15,4 kaarisekuntia. Saturnus
on Vaa’assa.
Uranus on etelässä
iltayön tunteina ja se laskee horisonttiin vasta aamuyöstä. Planeetan kirkkaus
on 5,8m, joten sen voi nähdä paljain silmin Kalojen tähdistöstä
pimeässä paikassa. Parhaiten sen
näkyville saa jos käyttää jalustalle asennettua kiikaria ja sen paikan tietää
tarkalleen.
Joulukuun 2. päivän aamuyöstä (kello 2.20) Kuun ja Uranuksen
välinen etäisyys on vain noin 0,5 astetta (Kuun eteläreunaan vain noin 15
kaariminuuttia). Kuun kirkkaus on suuri -11,2m, joten paljain silmin
Uranusta voi olla vaikeaa häikäisyn vuoksi nähdä. Kiikarilla ja kaukoputkella
se onnistuu kuitenkin hyvin helposti. Jos aikaisemmin et ole Uranusta nähnyt,
niin nyt se on mitä helpoimmin löydettävissä taivaalta.
Neptunus on
näkyvissä iltataivaalla. Se ylittää etelämeridiaanin auringonlaskun jälkeen
mutta laskee horisonttiin jo reilusti ennen puoltayötä. Neptunuksen kirkkaus on
7,9m ja kulmahalkaisija vain 2,3 kaarisekuntia. Tästä syystä
planeetasta yleensä havaitaan vain sen paikka taivaalla ja sen etsimiseen on
syytä käyttää elektronisesti ohjattua goto-jalustaa. Neptunus on Vesimiehessä.
Meteoriparvista geminidit ovat aktiivisia 4.–17.12.
Maksiminsa parvi saavuttaa 14.12. kello 14 aikoihin, joten sitä edeltävä ja
sitä seuraava yö voisi olla parasta havaintoaikaa. ZHR=70. Parven radiantti on
Kaksosissa lähellä Castoria.
Ursidit ovat
aktiivisia 17.–26.12. ja maksimi on 22.12. kello 22. Radiantti on Pikku
karhussa b UMi (Kochab)lähellä. Parveen
kuuluvia meteoreja voi nähdä joitakin tunnin aikana.
Kolmas joulukuun meteoriparvi on coma berenicdit, johon kuuluvia meteoreja nähdään 12.–23.12. Parven
maksimi on 16.12. ja silloin meteoreja voi nähdä muutaman tunnin aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti