Schiaparelli törmäsi tonttiin

Ennen ja jälkeen törmäyksen. Kuvat otettiin MRO-luotaimen

matalaresoluutioisella kameralla. 

Kuva NASA/JPL-Caltech/MSSS

Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ja venäläisen RosCosmos:n yhteishankkeen ExoMars suunnitelman ensimmäisen vaiheen Marsiin laskutumaan suunnitellun Sciaparellin-luotaimen kohtallo selkenee vähitellen. Nyt näyttää siltä, että laskeutuminen päättyi luotaimen rysähtämiseen Marsin pintaan melkoisella vauhdilla.

Schiaparellin laskeutumisaluetta on kuvattu Marsin kiertoradalla olevalla Mars Reconnaissance Orbiter -luotaimen matalaresoluutioisella kameralla. Kuvista on löytynyt uusia yksityiskohtia, joita siellä ei ole aikaisemmin ollut. Ensimmäinen yksityiskohta on noin 12 m kokoinen vaalea alue, jota ESAn insinöörit pitävät Schiaparellin laskuvarjona.

Laskuvarjosta pohjoiseen noin kilometrin verran on tumma sumea alue, jolla on kokoa 15×40 metriä. Tämän alueen on tulkittua olevan Schiaparellin törmäyskohta. Ilmeisesti luotain oli vapaapudotuksessa suunniteltua pidemmän matkan. Alun perin vapaa pudotusta oli vain parin metrin verran. Nyt arviot putoamisesta ovat, että se saattoi alkaa jopa 4 km korkeudelta. Törmäysnopeus on voinut olla jopa 80–90 m/s. On myös luultavaa, että luotain räjähti törmäyksessä.

MRO-luotaimen suurtarkkuuskameralla tullaan ottamaan alueesta tarkempia kuvia ensiviikon aikana. Lämpökilven putoamispaikkaa ei vielä ole löydetty, mutta sen uskotaan löytyvän ensiviikolla otettavista kuvista. Törmäyspaikka on noin 5,4 km länteen suunnitellun laskeutumisalueen keskeltä, joka on kooltaan 100×15 km ellipsi.

Aivan hukkaan Schiaparellin kokoamat tiedot eivät sentään joutuneet. Luotain radio mittausdataa reaaliaikaisesti laskeutumisensa aikana ja näitä tietoja tutkijat juuri nyt analysoivat.

ExoMars ohjelmaan kuuluva Trace Gas Orbiter on nyt 101 000 km x 3691 km kiertoradalla ja yhteen kierrokseen kuluu 4,2 vuorokautta. TGO toimii hyvin, sen instrumentit kalibroidaan lähiviikkoina ja ensivuoden maaliskuussa se aloittaan ilmajarrutusten sarjan, jonka tuloksen luotain lopulta pääsee noin 400 km korkeudessa olevalle ympyräradalle. Tieteelliset havainnot tutkimusohjelman mukaisesti aloitetaan vuoden 2018 keväällä, joskin kaikenlaista dataa sitä ennen luotaimesta kyllä saadaan.