 |
| Kuvituskuva nyt vääräksi osoitetusta komeettaparvimaalista, jolla pyrittiin selittämään Tabbyn tähden epäsäännölistä himmenemistä. |
Tutkijat[1] ovat löytäneen luontevan selityksen ns.
Tabbyn tähden[2] himmenemiselle. Tähden virallinen tunnus on KIC
8462852 ja sen havaittiin himmenevän oudosti huomattavan paljon. Tämän
tyyppisten tähtien kirkkauden vaihtelu on odotetusti korkeintaan noin1 % luokkaa
mutta Tabbyn tähden epäsäännöllinen himmeneminen oli jopa 22 %.
Tähtenä KIC 8462852 on hieman Aurinkoa massiivisempi,
kuumempi ja paljon nuorempi (ikä on alle miljardi vuotta). Sen sisäinen rakenne
poikkeaa Auringon rakenteesta. Tähden radiatiivinen kerros on paksumpi ja
vastaavasti pinnan konvektiivinen kerros on ohuempi kuin Auringolla. Tähti myös
pyörii hyvin nopeasti itsensä ympäri, yhteen kierrokseen kuluu aikaa vain 0,88
vuorokautta.
Uusimman tutkimuksen mukaan kyseisen himmenemisen aiheuttaja
on tähdessä tapahtuvat muutokset. Tähti on vakaan ja epävakaan tilan välissä,
jolloin siinä tapahtuu ferromagneettisia faasimuunnoksia, jotka suoraan
vaikuttavat siihen, kuinka kirkas tähti on.
Faasimuunnokset ovat hyvin yleisiä erityyppisissä tähdissä
ja niitä tapahtuu myös Auringossa auringonpilkkujen ja niiden läheisyydessä
tapahtuvien aurinkomyrskyjen ja purkausten alueella. Toisin sanoen ja samalla paljon
yksinkertaistaen: Tabbyn tähden lyhytaikaiset ja voimakkaat kirkkaudenvaihtelut
johtuvat jättimäisistä (tähti)pilkuista. Pitkäaikaista himmenemistä pilkut eivät
kuitenkaan selitä: tähdessä on tapahtumassa muutakin, tutkijoiden kannalta jotakin
uutta ja hyvin mielenkiintoista.
Ei ainoa lajissaan
Kansainvälinen tutkijaryhmä (johtajanaan Trevor J. David, Department of
Astronomy, California Institute of Technology, Pasadena, CA 91125, USA) on
havainnut toisen (vaikkakaan ei samasta syystä), lyhytaikaisesti ja voimakkaasti
himmenevän tähden. Tähti tunnetaan luettelotunnuksella RIK-210[3] ja
se sijaitsee 472 valovuoden etäisyydellä meistä. Himmeneminen on noin 5–20 % 5,57
vuorokauden välein. Himmenemistaajuus vastaa tähden pyörimisaikaa, joten sen
syytä joudutaan etsimään tähdestä itsestään.
Davidin tutkimusryhmän pääselitys himmenemiselle on, että
tähden magneettikentässä on tähden mukana kiertävä pilvi, jonka materiaali
himmentää tähteä. Pölypilvi voisi olla jäänne tähteen päätyneestä protoplaneetasta
tai muusta sellaisesta. Myöhemmät fotometriset havainnot osoittavat, että
himmenemistä ei enää esiinny ainakaan yhtä voimakkaana kuin Keplerin
havainnoissa. Tutkijat pyrkivät saamaan moni-kanavaisia fotometrisiä havaintoja
tähdestä, jolloin himmenemisen syy voi saada tarkemman selityksen.
Näiden kahden tutkimuksen perusteella lähinnä scifi-luokkaan
kuuluvia selityksiä kuten Dysonin-kehiä tai –palloja, tai mitään muutakaan vieraan
sivilisaation luomia megarakenteita ei voi pitää uskottavina selityksinä
himmenemisille. Tutkimusmenetelmien ja -välineiden kehittyessä tulemme varmasti
törmäämään vielä moniin, aluksi selittämättömiin ilmiöihin, mutta niiden
tarkempi havainnointi ja tutkiminen paljastavat niistä monia mielenkiintoisia
ja kiehtovia luonnonilmiöitä.
Huomautukset
[1] Mohammed A. Sheikh, Richard L. Weaver, and Karin A.
Dahmen† (Department of Physics, University
of Illinois at Urbana Champaign, Urbana, Illinois 61801, USA). Tutkimus
julkaistiin Physical Review Letters –tiedejulkaisussa 19.12.2016 (Phys. Rev. Lett. 117, 261101)
[2] Tähteä alettiin kutsua Tabbyn tähdeksi sen jälkeen kun Tabetaha ”Tabby” Boyajian (Yalen yliopisto) johtama tutkimusryhmä oli arvioinut
tähden himmenemisen johtuvan tähteä kiertävästä valtavasta komeettaryhmästä. Selitys
olisikin ehkä ”nielaistu” sellaisenaan ellei Jason Wright (Pensyvania State yliopisto) tutkimusryhmineen
olisi julkaissut lehtiartikkelia aiheesta. He esittivät himmenemisen syyksi
muukalaissivilisaatiota, joka olisi rakentanut tähtensä ympärille valtavan
satelliiteista koostuvan megarakenteen tähden energian keräämiseksi. Artikkeli
”räjäytti potin”. Lähes jokainen kynnelle kykenevät tiedostusvälinen julkaisi
oman version Wright’in selityksestä.
Tähti sijaitsee Joutsenen
tähdistössä, sen visuaalinen kirkkaus on 11,7m ,
spektriluokka F3 V/IV (pääsarjan tähti), etäisyys 1480 valovuotta ja säde 1,58 RSun .
Tähtikartoissa ja luetteloissa tähdellä on tunnuksia: TYC 3162-665-1, 2MASS 20061546+4427248
(numerosarja kertoo tähden koordinaatit), UCAC4 673-083862
ja WISE J200615.45+442724.7.
[3] Tähden, samoin kuin Tabbyn tähden, himmeneminen
löydettiin avaruusteleskooppi Keplerin kokoamasta aineistosta. RIK-210 aineisto
on peräisin Keplerin K2-vaiheen aineistosta ja tähti kuuluu Ylä-skorpionin OB
assosiaatioon. Assosiaation ikä on vain 5–10 miljoonaa vuotta.
Katso myös artikkelit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti